Politiikka: "Työe­lä­mäs­sä voidaan tehdä paljon mie­len­ter­vey­den tu­ke­mi­sek­si"- mi­nis­te­ri vie­rai­li Me­ri-La­pis­sa

Jääkiekko: Ruotsin mestari Luulaja piti RoKille op­pi­tun­nin: maalit 11–0, tor­jun­nat 13–71

Kolumni: Onko Lapilla edes­sään ener­giae­vak­kou­den aika?

Viljami Kaa­sa­lai­nen juoksee Suomen mes­ta­ruu­des­ta her­kis­te­le­mät­tä

Ankarana jatkuva harjoittelu tähtää 400 metrillä ennätysjuoksuun syyskuun Ruotsi-ottelussa.

Joensuu
Viljami Kaasalainen oli alkuerien nopein ajalla 47,84.
Viljami Kaasalainen oli alkuerien nopein ajalla 47,84.
Kuva: Tapio Nevalainen

Viljami Kaasalainen juhli kaksi vuotta sitten Kalevan kisoissa 100 metrin Suomen mestaruutta. Joensuun kisoissa hän kilpailee 400 metrin suosikkina ennätyksensä ja kauden kotimaisen kärkiajan 46,54 ansiosta.

Kaasalainen oli myös Kalevan kisojen alkuerien nopein perjantaina ajalla 47,84, vaikka hän talloi ratakierroksen vain erävoittoa varmistellen.

– Juoksu oli varmaan niin helppo kuin 400 metriä voi olla, mutta ei tällä matkalla ole koskaan kivaa, Kaasalainen huokaili kasvot kalpeina urheilijoiden teltassa.

Joensuun tuulelle alttiilla kentällä 400 metrin juoksusta tuli tavallista raskaampi.

– Vastaista tuulta oli loppusuoralla ihan kiitettävästi, Kaasalainen vahvisti.

Alkukausi on rakentunut kuten Kaasalainen ennakoi kesän alussa. Hän arvioi silloin, että ajat alkavat kohentua 6–7 ratakierroksen kilpailun jälkeen. Ennätys syntyi kauden kuudennessa juoksussa.

– Sanoin silloin, että kuusi tai seitsemän kisaa siihen menee, mutta itse odotin juoksun kyllä aukeavan hieman aikaisemmin, Kaasalainen naurahti.

Uusi hyökkäys syyskuussa

Reilu 47 sekunnin alitus Jyväskylän gp-kisoissa heinäkuun lopulla täytti Kaasalaisen minimitavoitteen tälle kaudelle.

Hän rakentaa valmentajansa Antti Meron kanssa 400 metrin projektiaan huolella ja kärsivällisesti.

– Tämä on useamman vuoden projekti, sillä tavoitteena on päästä näitä kisoja isommille vesille, Kaasalainen vahvisti.

– Olen esimerkiksi treenannut edelleen kovaa Jyväskylän ennätysjuoksun jälkeen. Haluan Kalevan kisoista mestaruuden, mutta haluan myös, että kunto kestää syyskuulle ja Ruotsi-otteluun. Ruotsalaisia vastaan ennätys voisi vielä parantua.

Kaasalaisen ennätys uudessa lajissa on pudonnut vauhdilla kohti kansainvälisiä lukemia. Hän aloitti vuonna 2020 ajasta 48,81. Viime vuonna aika tippui 47,20:een, ja sittemmin hän on päässyt taas uudelle sekuntiluvulle.

Oskari Mörö aloitti alkuerätasolta

Pitkien aitojen kaksinkertainen EM-finalisti Oskari Mörö palasi radoille Joensuun Kalevan kisoissa. Pitkään lonkkavaivoista kärsinyt Mörö on vielä toipumisvaiheessa ja juoksi 400 metrin alkuerissä ajan 48,98. Hän karsiutui loppukilpailusta, mutta nautti kauden ensimmäisestä vakavasta kilpailustartista.

Mörö alitti sileän kilpailussa aitajuoksuennätyksensä kuudella sekunnin sadasosalla.

– En tiennyt, mitä odottaa. Ehkä juuri jotain tällaista, kun meni himppa alle aitajuoksuennätyksen, Mörö huokaili maalissa.

Mörön sitkeää lonkkaongelmaa on korjattu leikkauksessa. Sen jälkeen hän joutui vielä polvileikkaukseen.

Lonkka ei siedä vieläkään aitomista, mutta täysi toipuminen kestääkin noin vuoden.

– Aitatavoitteet on pitänyt siirtää ensi kaudelle, Mörö vahvisti.

– Yritin aitoa alkukaudesta ja viimeksi kolme viikkoa sitten, mutta siitä tuli vähän takapakkia. Jätin aidat sitten pois ja vähän puskista itsellekin päätin lähteä tänne isoihin kisoihin juoksemaan sileää.

Mörön juoksu näytti hyvältä puolimatkaan, mutta lopusta puuttui kovuus ja kestävyys. Mörö oli silti hyvillä mielin.

– Totta kai harmittaa, kun en ole mukana finaalissa. Samalla täytyy tunnustaa, etten olisi näistä lähtökohdista yltänyt mitalikamppailuun. Silti tämä juoksu oli itselle iso asia. Tarvitsen nyt nimenomaan kisastartteja, Mörö jatkoi.

– Täytyy asennoitua niin, että loppukaudesta tästä ajasta tippuu pois juuri kisojen kautta. Ja jo siitä tulee pieni hymy huuleen, kun pääsee terveenä maaliin.

Paluu kansainväliselle tasolle

Mörö kävi juoksun nopeasti läpi myös valmentajansa Petra Stenmanin kanssa. Kaksikon isommat tavoitteet ovat jo ensi kaudessa. Se vaatii heiltä jälleen kärsivällisyyttä, jota he ovat joutuneet väkisinkin oppimaan.

– Päätä on joutunut työntämään jääsaaviin enemmän kuin lonkkaa, Mörö todisti.

– Parantumista ei voinut edistää millään poppakonsteilla. Piti vain tehdä kuntoutuksessa asiat niin hyvin kuin osaa, vaikka pää halusi radalle ennen kuin keho oli valmis.

Mörön tahto ja halu menestyä on säilynyt lommoitta.

– Vien kuntoutuksen maaliin, ja sitten vain kisojen kautta kohti parempaa huomista. Ensi kesänä olen kansainvälisesti vahva, Mörö ennakoi.