Torstaina 86-vuotiaana kuollut Pentti Nikula jää seiväshypyn historiaan ensimmäisenä viiden metrin ylittäjänä. Nikula teki urallaan kaikkiaan neljä maailmanennätystä, joista kolme samassa legendaarisessa hallikilpailussa 2. helmikuuta 1963.
Nikula ylitti Pajulahden hallissa viiden metrin haamurajan ja jatkoi saman tien myös 505:n ja 510:n ylityksillä. Sisäratojen ME-tuloksia syntyi siten samassa kilpailussa kolme. Ennätyskorkeuksia ei siihen aikaan paranneltu sentti kerrallaan, kuten Sergei Bubkan ja Armand Duplantisin aikakausina on tullut tavaksi.
Pajulahden hallia kutsutaan nykyään Nikula-halliksi. Somerolta kotoisin oleva Nikula sai vuonna 2012 myös patsaan kotikuntansa urheilukentän lähistölle.
– Ei niitä patsaita muille hyppääjille ole ollut tarvettakaan tehdä, arvioi Nikulan hypyistä uraansa innoituksen saanut Antti Kalliomäki STT:lle.
Kalliomäen mukaan Nikulan hypyt innostivat "pojan julleja" kokeilemaan kykyjään seipäiden kanssa. Nikulan viiden metrin hypyt olivat siihen aikaan valtava tapaus.
Montrealissa vuonna 1976 olympiahopeaa hypännyt Kalliomäki, 78, ei kilpaillut urallaan yhtä aikaa Nikulan kanssa, sillä Nikula joutui olkapäävamman takia lopettamaan uransa jo 25-vuotiaana.
– Hän jakoi nuoremmille oppia, jos häneltä kysyttiin. Valmennustyössä hän ei ollut mukana, mutta tutustuin työelämän Penttiin, kun hän oli töissä maakuntaliitossa ja minä eduskunnassa. Tapasimme silloin tällöin. Hän oli jämpti kaveri kaikin puolin, Kalliomäki kertoi perjantaina STT:lle.
Urheilijana aikaansa edellä
Someron Esaa edustanut Nikula oli syntynyt 3. helmikuuta 1939. Ennen viiden metrin ylitystä Nikula oli tehnyt vuonna 1962 ulkoratojen maailmanennätyksen 494.
Samana vuonna Nikula voitti Euroopan mestaruuden, kun hän taivutti Belgradin kisoissa voittoon riittäneen tuloksen 480.
– Nikula oli urheilijana aikaansa edellä. Hän oli elämässään ja harjoittelussaan säntillinen jo 1950-luvulla. Silloin oli tavallista, että yleisurheilun lajiharjoittelu aloitettiin vasta, kun kevätaurinko alkoi lämmittää. Nikula ymmärsi ympärivuotisen harjoittelun merkityksen, luonnehti Urheiluliiton entinen toimitusjohtaja Jarmo Mäkelä STT:lle.
Mäkelän mukaan Nikulan ura osui sopivasti teräs- ja lasikuituseipäiden solmukohtaan. Jo alumiinisekoituksesta tehtyjen terässeipäiden aikaan Nikula taivutti seivästä mutkalle, ja hänen hyppytapansa sopi hyvin lasikuituaikaan siirryttäessä. Ensimmäiset lasikuituseipäät Suomeen saatiin Mäkelän mukaan vuonna 1961.
Vuonna 1964 Tokion olympialaisissa Nikula sijoittui seitsemänneksi. Olkapää vaivasi häntä jo vuonna 1963 ja esti lopulta arvokisojen mitalitilin karttumisen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan Nikula sai Pro Urheilu -palkinnon vuonna 2003.
Nikulan kuolemasta uutisoi ensin Ilta-Sanomat.
