Kaivoskriittiset kansalaisjärjestöt osoittivat mieltään Sodankylässä, jotta Suomen luonnonsuojelualueet rauhoitettaisiin kaivostoiminnalta. Myös Elokapina on harjoittanut väkivallatonta kansalaistottelemattomuutta luonnonsuojelun puolesta Sodankylän Viiankiaavalla kuukausien ajan.
Viiankiaapa on Suomessa ennakkotapaus: kaivosyhtiö on saanut luonnonsuojelulaista huolimatta luvan malmin etsinnälle alueella. Viiankiaapa on kahteen kertaan suojeltu, pinta-alaltaan 66 neliökilometriä laaja aapasuo. Se kuuluu sekä soidensuojelun ohjelmaan että Natura 2000-verkostoon.
Aapasuokokonaisuuteen kuuluvat letot, aapa- ja keidassuot, huurresammallähteet, puustoiset suot ja luonnonmetsät. Alueella elää kymmeniä uhanalaisiksi luokiteltuja kasvi- ja lintulajeja.
Perinteiset elinkeinot ja elämäntavat – porotalous, linnustus, marjastus, sienestys ja luontoretkeily – eivät välttämättä voi kaivostoiminnan takia jatkua. Asiantuntijat ovat arvioineet kaivoksen uhkaavan alueen pohjavesiä. On vaarana, että maanalainen kaivostoiminta tulisi kuivattamaan ja saastuttamaan suon. Se tarkoittaa, että alue ja sen ihmiset, elinkeinot, eliöt ja kasvit eivät kaivostoiminnan jälkeen ole ennallaan.
Kaivoksen toteutuessa kaivos olisi ensimmäinen luonnonsuojelualueelle sijoittuva kaivos Suomessa.
Kaivosteollisuudessa luodaan mielikuvia, että kaivoksia tulisi avata Lappiin vihreän siirtymän takia. Sillä viitataan kehitykseen, jonka ansiosta planeettamme säilyy elinkelpoisena sekä ihmisille että muille maapallolla eläville lajeille. Vihreä siirtymä ei voi tarkoittaa sitä, että luoto tuhotaan talouskasvun takia.
Rauhanomaiset ja väkivallattomat mielenosoitukset ovat yksi keskeinen yhteiskunnallisen vaikuttamisen muoto. Niiden avulla päättäjät sekä lakien ja säädösten valmistelijat saavat tietoa yhteisöjemme arvoista ja tulevaisuustoiveista, kuten puhtaan luonnon merkityksestä meille ja lapsillemme.
Elokapina on toiminnallaan pyrkinyt pelastamaan Viiankiaavan. Mediassa esitetty elokapinallisten ja heidän toimintansa mustamaalaaminen on haitallista demokratialle ja ihmisten kokemuksille siitä, että he voivat vaikuttaa elinympäristönsä tulevaisuuteen.
Elämme aikana, jossa luontokato uhkaa meitä ja tulevia sukupolvia ja jossa luonnonympäristön pilaaminen on lopetettava. Siksi mielenosoittajat ja luonnonsuojelijat ansaitsevat kiitoksen ja arvostuksen.