Päivittyvä lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le Lapissa

Vih­rei­den Pirk­ka-Pek­ka Pe­te­lius pyytää an­teek­si saa­me­lai­sil­ta "S­ket­sit olivat oman aikansa tuot­tei­ta, enkä tänä päivänä al­le­kir­joi­ta niitä" -Lue tästä koko an­teek­si­pyyn­tö

Helsinki
Pirkka-Pekka Petelius käy Lapissa usein. Tässä kuvattuna 2016 Pyhätunturilla.
Pirkka-Pekka Petelius käy Lapissa usein. Tässä kuvattuna 2016 Pyhätunturilla.
Kuva: Anu Jormalainen

Vihreiden kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius esittää julkisen anteeksipyynnön kaikille saamelaisille.

Vihreiden tiedotteen mukaan anteeksipyyntö koskee Peteliuksen 1980- ja 1990-luvulla tekemiä tv-sarjoja, joissa saamelaisia on kuvattu syrjivällä ja vääristelevällä tavalla.

– Pyydän anteeksi sitä haitallista vaikutusta, joka sketseillä on ollut. Ymmärrän vastuuni kansanedustajana ja kulttuurin tekijänä, Petelius sanoo.

Peteliuksen mukaan sketsit ovat oman aikansa tuotteita, eikä hän tänä päivänä allekirjoita niitä. Tiedotteen mukaan sketseillä pyrittiin aikanaan "parodioimaan valtaväestön ennakkoluuloja, mutta tässä ajassa Petelius ymmärtää, kuinka syrjiviä ne ovat".

Petelius toivoo, ettei ongelmallisia sketsejä enää tietoisesti esitettäisi.

Petelius ja Aake Kalliala tekivät sketsihuumoria saamelaisista Hymyhuulet-, Pulttibois- ja Manitbois-sketsisarjoissa.

Petelius nousi eduskuntaan viime keväänä Uudenmaan vaalipiiristä.

Lue koko anteeksipyyntö tästä:

- Haluan esittää julkisen anteeksipyyntöni kaikille saamelaisille. Pyydän anteeksi sitä haitallista vaikutusta, joka sketseillä on ollut. Ymmärrän vastuuni kansanedustajana ja kulttuurin tekijänä, Petelius sanoo.

Peteliuksen mukaan sketsit ovat oman aikansa tuotteita, eikä hän tänä päivänä allekirjoita niitä. Nämä sketsit eivät kuulu nykypäivään. Aikanaan niillä pyrittiin parodioimaan valtaväestön ennakkoluuloja, mutta tässä ajassa Petelius ymmärtää, kuinka syrjiviä ne ovat. Moni saamelainen on joutunut kohtaamaan omassa elämässään niiden negatiivisen vaikutuksen valtaväestön asenteisiin ja mielikuviin.

- Sketseihin kohdistuva kritiikki on mielestäni positiivinen merkki siitä, että ajat ovat muuttuneet. Nyt ymmärrämme aiempaa paremmin vähemmistöjä syrjiviä rakenteita yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme. Myös tietoisuus alkuperäiskansamme tilanteesta ja oikeuksista on lisääntynyt, Petelius sanoo.

Petelius toivoo, ettei ongelmallisia sketsejä enää tietoisesti esitettäisi eivätkä nykyartistit käyttäisi niitä, sillä ne eivät ole tätä päivää. Hän harmittelee sitä, että sisällöt ovat internetissä lähteneet elämään omaa elämäänsä erilaisina muunnoksina, jotka rikkovat paitsi tekijänoikeuksia myös syventävät yhä uudelleen ennakkoluuloja ja virheellisiä mielikuvia saamelaisista.

- Kansanedustajana haluan edistää saamelaisten oikeuksia. Haluan olla edesauttamassa saamelaisten asiaa yhteistyössä yhteisön kanssa. Olkoon tämä ensimmäinen askel, Petelius sanoo.

Petelius ei kommentoi anteeksipyyntöä julkisuudessa tätä tiedotetta enempää, mutta jatkaa vuoropuhelua saamelaisyhteisön kanssa aiheesta ja pitää julkisuudessa esillä poliittisia toimia saamelaisten oikeuksien vahvistamiseksi.

- Kansanedustajana haluan tehdä työtä saamelaisten totuus- ja sovintokomission työn edistämiseksi. Totuus- ja sovintokomission tarkoituksena on käydä läpi saamelaishistorian tapahtumat ja oppia saamelaisten vaikeuksista valtakulttuurin rinnalla. Historiassa tehdyt virheet on tärkeää käydä läpi. Ajattelen, että oma pyrkimykseni selvittää sketsien negatiiviset seuraukset saamelaisyhteisölle ja pyytää anteeksi on minun tapani osoittaa oppineeni historiasta ja korjata tehtyjä virheitä, Petelius pohtii.

- Sivistysvaliokunnan jäsenenä pyrin eduskunnassa myös vahvistamaan saamelaisten kulttuurisia ja kielellisiä oikeuksia. Ympäristönsuojelun puolella taas ajankohtaisia kysymyksiä Saamenmaalla ovat liialliset metsähakkuut ja haitalliset suunnitelmat Jäämeren radan rakentamiseksi, Petelius summaa ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä.