Vie­lä­kään ei ole täysin selvää, miksi si­ka­inf­luens­sa­ro­ko­te johti nar­ko­lep­sia­ta­paus­ten li­sään­ty­mi­seen

Narkolepsia oli niin harvinainen haitta, ettei se tullut rokotetestauksessa esiin. Vastaavan tapahtumista esimerkiksi koronarokotteen kohdalla ei THL:n mukaan voida estää.

Helsinki

Vuonna 2009–2010 annettu sikainfluenssarokote Pandemrix johti Suomessa narkolepsiatapausten lisääntymiseen. Kuusi sairastunutta vaatii nyt käräjäoikeutta vahvistamaan rokotteen ja sen jälkeen puhjenneen sairauden yhteyden ja velvoittamaan Lääkevahinkovakuutuspoolin maksamaan heille yhteensä yli 400 000 euron korvaukset.

– Kyse on syy-yhteydestä, eli siitä, milloin oireet ovat alkaneet rokotteen saamisen jälkeen. Lääkevahinkovakuutuspooli on katsonut, että oireet ovat alkaneet niin myöhään, ettei syy-yhteyttä rokotukseen pidetä todennäköisenä, sanoo sairastuneita edustava varatuomari Joni Siikavirta Potilasvahinkoapu-lakitoimistosta.

Oikeudessa on tarkoitus kuulla sairastuneiden läheisiä, sillä oireiden alkamista ei voida esimerkiksi kirjallisin todistein osoittaa.

Sairastuneet olivat rokotuksen saadessaan vuoden 2009 lopussa tai 2010 alussa 11–26-vuotiaita. Kanteiden mukaan kaikkien oireilu alkoi kuukausien kuluessa. Lääkärit eivät kuitenkaan osanneet epäillä väsymyksen syyksi narkolepsiaa, ja diagnoosit tehtiin 3–7 vuoden päästä rokotteen saamisesta.

– On ihan ymmärrettävää, että jos ihminen menee valittelemaan väsymystä, niin narkolepsiaa ei ole ensimmäiseksi epäilty. Se ei kuitenkaan poista vahingonkorvauksellista velvollisuutta, Siikavirta sanoo.

Helsingin käräjäoikeus aloittaa asian käsittelyn ensi vuonna.

Yksimielisyyttä puhkeamisen syystä ei ole

Narkolepsian puhkeamisen syystä Pandemrix-rokotusten jälkeen ei edelleenkään ole yksimielisyyttä.

– Tiedeyhteisö on edelleenkin erimielinen siitä, mikä rooli oli luonnon influenssaviruksen aiheuttamalla sikainfluenssalla. Yksi koulukunta ajattelee, että sillä oli suurempi merkitys kuin pandemiarokotteella, sanoo Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek.

THL:n immunologisten ja epidemiologisten tutkimusten perusteella ainakin suomalainen tutkijayhteisö on kuitenkin sitä mieltä, että rokotteen antigeeni, sen proteiinin avaruudellinen muoto, laukaisi reaktion ihmisillä, joilla oli perinnöllinen alttius narkolepsiaan.

Nohynek sanoo, että narkolepsia oli niin harvinainen haitta, ettei sellaista ollut mahdollista saada esiin testaamalla. Yhtä harvinaista haittatapahtumaa ei nytkään esimerkiksi koronarokotteen kohdalla pystytä huomaamaan.

– Niin harvinaisen taudin, jossa ilmaantuminen on yhden suhde sataantuhanteen, lisääntymisen havaitsemiseen olisi tarvittu noin 300 000 tutkittavaa. Niin laajaan testaukseen ei juuri koskaan ole aikaa tai resursseja. Suurimmat tutkimukset ovat sadantuhannen henkilön luokkaa, Nohynek sanoo.

Yli 300 ilmoitusta narkolepsiasta

Lääkevahinkovakuutuspoolille on tehty Pandemrixistä yhteensä 359 narkolepsiailmoitusta. Poolin mukaan 236 tapauksessa korvaushakemus on hyväksytty ja 123:ssa hylätty. Tähän mennessä narkolepsiakorvauksia on maksettu 11,6 miljoonan euron edestä. Korvausten kokonaismäärän arvioidaan nousevan 182 miljoonaan euroon.

Siikavirta sanoo, että vaikka Lääkevahinkovakuutuspoolin päätöksistä pitää valittaa kolmessa vuodessa, kielteisen päätöksen saaneet voivat senkin jälkeen jatkaa korvausten vaatimista.

– Jos saa jotain uutta lääketieteellisiä selvityksiä oireista, voi aina laittaa uudelleenkäsittelypyynnön Lääkevahinkovakuutuspooliin ja saada uuden päätöksen, josta alkaa taas uusi kolmen vuoden valitusaika.