Kolumni: Kie­li­muu­ri ui­ma­hal­lis­sa ja muita arkisia koh­taa­mi­sia tu­ris­ti­kau­pun­gis­sa

Vastaa kyselyyn: Miten vie­tät­te tal­vi­lo­maa, vai­kut­taa­ko ra­ha­ti­lan­ne suun­ni­tel­miin?

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Vesi paranee nuot­taa­mal­la

Kaupunginvaltuutettu Harri Rapo (sd.) teki valtuustoaloitteen Rovaniemen lähijärvien rehevöitymisestä. Hän on huolissaan Harjulammista ja Salmijärvestä. Harjulammin rannalla asuneena olen ihaillut joka syksy suunnattomia särkiparvia. Nuotalla tulisi tuhansien kilojen särkisaaliita ja veden laatu paranisi.

Rehevöitymistä ja veden sameutta, levää, järvissä aiheuttavat luonnonvaraiset kalat, joita ei pyydetä. Ahvenen penikat, kiisket, salakat, särjet ja neulamuikut syövät eläinplanktonin olemattomiin, minkä takia kasviplankton räjähtää kasvuun. Tulee toksisia sinileviä ja järvet menevät uintikieltoon, eikä vettä voi käyttää saunavetenä.

Halvin lääke järvikunnostuksiin on tehokas syysnuottaus, kuten kalapomo Jaana Tuusulanjärvellä totesi.

On hyviä nuottajärviä ja happamia järviä, joita ei voi kalastamalla kunnostaa. Happamet järvet on pilattu metsä- ja suo-ojituksilla, eikä niissä ole kalabiomassaa mitä nuotata. Kun on hyvä nuottakeli ja nuotta sekä osaavat järvimiehet, ja järven profiili sopii nuottaukseen, voi tulla jopa kymmenen tonnin päiväsaaliita kuten viime syksynä Sierijärvestä.

Sierijärvestä on pyydetty nuotilla ja rysillä kolmessa vuodessa yli 60 tonnia kiiskeä ja särkeä – 174 kiloa vesihehtaarilta – mikä on huippusaalis näillä leveyspiireillä. Suurin päiväsaalis oli kymmenen tonnia. Talkooporukka haavi rysistä veneisiin pari viikkoa sitten 12,5 tonnia särkeä. Ne olivat liian pieniä jalostukseen jopa seulottuna.

Nuottaus on biologista vesiensuojelua. Sierijärvestä on poistunut laskennallisesti 420 kiloa puhdasta fosforia, vesi on kirkastunut, näkösyvyys on yli puolitoista metriä. Koskelot paimensivat särjet rysiin, mistä ne haavittiin veneisiin ja siitä lumilapioilla traktorin peräkärryihin. Kivikautiset kalapadot korvattiin rysillä.

Nyt järveen tulee sokkivaikutus, eikä ole varmaa tietoa siitä mitä tapahtuu. Pyyntiä pitää jatkaa, sillä vaarana on kalojen silppuuntuminen. Vasta sen jälkeen järveen tulee isoa ahventa ja siikaa. Muikku sitoisi fosforia nopeimmin.

Maununiemen kivikautiset kalapadot mertoineen korvataan rysillä, sillä koskelot ajavat piilokalat rysiin kuten tuhansia vuosia sitten mertoihin. Ei ole vielä näkynyt piruja nuotan perässä, vaikka aikoinaan niitä oli pajumerroissa ja ne kopisteltiin saareen kuivumaan. Eikä ole vielä kokeiltu talvinuottausta, vaikka tjiereu tarkoittaa: "Vetää nuottaa jään alta."

Kirjoittaja on ammattikalastaja ja Rovaniemen kaupunginvaltuutettu (ps.).