Kolumni

Veit­si­luo­don saha pe­rus­tet­tiin sata vuotta sitten - pää­tös­tä osat­tiin odottaa

Taisto Saaren mukaan satama on vaikuttanut olennaisesti koko kaupungin kehittymiseen.
Taisto Saaren mukaan satama on vaikuttanut olennaisesti koko kaupungin kehittymiseen.
Kuva: Taina Nuutinen-Kallio

Pohjolan Sanomissa oli 7.3.1921 pieni ilmoitus valtioneuvoston päätöksestä perustaa ”suuri sahalaitos Veittiluodolle Kemijoen suuhun”. Ensi viikolla siitä tulee kuluneeksi sata vuotta.

Uutta suursahaa Perämeren rannikolle oli suunniteltu ja odotettu jo muutaman vuoden ajan. Edellisen vuoden syyskuussa Pohjolan Sanomat kirjoitti, että ”Kuten tunnettu, on valtiolla aikomus perustaa sahalaitos Pohjois-Suomeen niitten puumäärien sahaamiseksi, joita vuosittain tulee valtion metsistä ja joista suuri osa viedään Ruotsiin. Aikomus olisi laittaa 10-raaminen saha, ja perustamiskustannuksia varten on tämän vuoden menoarvioon varattu 3 miljoonaa ja ensi vuotta varten aiottanee 10 miljoonaa.

Mihin tämä sahalaitos tulisi sijoitettavaksi, on vielä epävarmaa. Valtio on mm. pyytänyt Kemin kaupungilta tätä tarkoitusta varten vuokrata kaupungin edustalla olevan suuren Selkäsaaren aikoen perustaa sahan sinne, mutta saari ei nykyään ole vuokrattavissa eikä kaupunki muutenkaan halunne luopua suuresta metsäisestä saarestaan. Sitä paitsi ovat viime päivien myrskyt osoittaneet, että kenkään yksityiseen päähän ei olisi edes pistäytynyt ajatella tuota saarta suuren sahalaitoksen paikaksi.

Tornioon on tätä sahaa myös aiottu ja ehkä muuallekin, mutta kuten sanottu, sen paikasta ei ole vielä mitään tietoa.”


Valtio ei suinkaan ollut ensimmäinen sahuri, joka Veitsiluotoon havitteli. Vuonna 1918 Kemin kaupunki päätti antaa kristiinankaupunkilaiselle toiminimelle Slotte & Lerbacka vuokralle 25 vuodeksi kolme hehtaaria Veitsiluodon eteläosasta sahalaitoksen rakentamista varten. Saha olisi pitänyt rakentaa kolmen vuoden kuluessa. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat.

Veitsiluodon sijaan Slotte & Lerbacka kumppaneineen hankkivat omistukseensa Mansikkanokan sahan ja ryhtyivät laajentamaan sitä.

Tutkin hiljattain isoisäni vaiheita, ja huomasin hänen olleen Veitsiluodossa tekemässä valmistelevia töitä jo ennen kuin varsinainen päätös sahan rakentamisesta sinne tehtiin. Henkilökortiston perusteella pappani oli tammi-helmikuussa 1921 Veitsiluodossa mittaamassa sahan paikkaa. Päätöstä sahan perustamisesta Veitsiluotoon osattiin Kemissä siis odottaa, aivan kuin biotuotetehtaan tuloa sata vuotta myöhemmin.

Varsinaisen sahan rakennuspuiden sahaamiseksi Veitsiluotoon tehtiin ensin väliaikainen saha. Varsinainen saha käynnistyi marraskuussa 1922, joten Veitsiluodon sahan 100-vuotissyntymäpäivää vietetään vasta ensi vuonna.