Ruotsissa siirryttiin 2019 lisenssijärjestelmään, jossa rahapeliviranomainen avasi uusia pelilupia haettavaksi. Luvan saaneet toimijat joutuvat maksamaan lisenssistään, minkä lisäksi yhtiöiden pelikatteesta siirtyy 18 prosenttia rahapeliverona valtiolle. Vastineeksi lisenssistä pelifirmat saavat tarjota ja markkinoida tuotteitaan Ruotsissa.
Rahapelimarkkinoiden vapautumisen jälkeen Ruotsissa ongelmapelaaminen on vähentynyt. Tämä ei tosiasiassa pidä paikkaansa ja on vain osatotuus. Peliriippuvaisten määrä on vähentynyt jonkin verran (45 000), mutta riskirajalla pelaavia on moninkertainen määrä (300 000) ja heidän määrä on kasvanut noin 50 prosenttia (Folkhälsomyndigheten). Suomessa vastaavat luvut ovat 52 000 ja 112 000. Riskipelaaminen lisääntyi merkittävästi naapurissamme rahapelimarkkinoiden vapautumisen myötä.
Tilannetta kuvaa hyvin myös rahapelien markkinointi. Ruotsissa käytetään siihen 20–30 kertaa enemmän euroja kuin Suomessa. Haluammeko Suomeen saman tilanteen eli ylitsevuotavan rahapelimarkkinoinnin? Mikä olisi sen vaikutus varsinkin nuoriin?
On myös ihasteltu sitä, miten Ruotsissa jalkapalloseurat ovat saaneet enemmän sponsorirahaa nettikasinoyrittäjiltä.