Maaseudun Tulevaisuus (8.4.) ja Ilta-Sanomat (9.4.) uutisoivat Snellman-korkeakoulun päätöksestä siirtyä täysin kasvipohjaisiin tarjoiluihin koulun tapahtumissa ja oppilaitosruokailussa.
Päätös herätti runsaasti vastustusta sosiaalisen median kommenttipalstoilla, jotka täyttyivät toinen toistaan virheellisimmistä argumenteista.
Yksi yleisimmistä väärinymmärryksistä liittyi ruoan kotimaisuuteen. Kommenteissa muun muassa esitettiin, että kasvipohjainen ruoka tarkoittaisi automaattisesti ulkomailta Suomeen kuljetettua ruokaa, kun taas lihaa ylistettiin lähiruokana.
Myös kasvisruoka voi olla kotimaista. Suomessa viljellään useita kasviproteiineja, kuten hernettä, härkäpapua ja kauraa, jotka ovat terveellisiä vaihtoehtoja eläinproteiinille. Keskustelusta unohtuu lisäksi usein se, että kaikki Suomessa tuotetut elintarvikkeet – lihatuotteet mukaan lukien – ovat enemmän tai vähemmän riippuvaisia ulkomailta tuoduista raaka-aineista, esimerkiksi ammoniakista, soijasta tai rypsistä.
Toisen yleisen vasta-argumentin mukaan lihaa tarvitaan terveelliseen ruokavalioon. Väite ei pidä paikkaansa. Huolellisesti koottu kasvipohjainen ruokavalio sopii kansallisten ravitsemussuositusten mukaan kaikille, myös raskaana oleville, imettäville, lapsille ja nuorille.
Yhteiskuntamme tarvitsee lisää Snellman-korkeakoulun kaltaisia suunnan näyttäjiä, jotka tekevät rohkeita ja esimerkillisiä valintoja kohti oikeudenmukaisempaa maailmaa. Sitä me tarvitsemme – lisää empatiaa. Sitä harvoin löytyy kommenttipalstoilta.