Sähköä olisi tuotettava nopeasti ja joustavasti, jotta sähköverkon tasapaino säilyisi vakaana. Nopean tehonsäädön tarvetta lisää aurinko- ja tuulivoiman voimakas kasvu.
Aina ei aurinko paista, eikä tuule, joten tuotannon vaihtelut kasvavat suuriksi. Näitä ja häiriötilanteita varten sähköä on varastoitava akkuihin, vetyyn ja erityisesti suljetulla vedenkierrolla toimiviin pumppuvoimaloihin.
Maailmalla sähkö varastoidaan 99-prosenttisesti potentiaalienergiaksi pumppuvoimaloihin. Suomessa ei ole vielä pumppuvoimaloita lukuun ottamatta pientä Jumiskon voimalaa. Kemijoki Oy ja Suomen Voima Oy suunnittelevat voimaloita Rovaniemelle, Kemijärvelle ja Sodankylään.
Sähköverkon tasapaino saavutetaan sekunneissa varastovedystä kaasuturbiinien avulla. Joessa virtaavasta vedestä vapautetaan koko ajan vetyä isojen, 100 MW:n elektrolyysereiden avulla, joita sijoitetaan jokaiseen voimalaitokseen. Ne tarvitsevat toimiakseen yhtäjaksoisen, tasaisen ja voimakkaan virtauksen. Vedyn avulla siirretään ja varastoidaan puhdasta vetyä sekä toimitetaan raaka-ainevetyä teollisuuteen.
Kalojen vaellukset onnistuvat hyvin kalauomissa, kun joki virtaa luonnonrytmissä ja pumppuvoimalat toimivat suljetulla veden kierrolla.
Kemijoesta saatava vety käytetään teollisuudessa muun muassa raudan pelkistykseen ja kemian teollisuuteen esimerkiksi uusiutuvien polttoaineiden, kuten metaanin, metanolin ja ammoniakin valmistukseen. Sähköä ei saa tuhlata rakennusten lämmitykseen, vaan siihen pitää käyttää ydinvoimaa ja elektrolyysistä vapautuvaa hukkalämpöä kaukolämpönä.
Kemijärven Ailankatunturiin suunnitellaan pumppuvoimalaa. Ala-altaana toimisi säännöstelty Kemijärvi (285 km2, yläraja, 128 km2, alaraja). Säännöstelyväli on seitsemän metriä, joka saattaisi laajentua tai supistua paikallisesti haitallisesti.
Ailangan ala-altaaksi on padottava Ailanganlahden Pirttiperä, jolloin vedenkierto olisi suljettu. Patomateriaali saadaan tunturiin louhittavasta tunnelista. Kuljetusmatka on lyhyt.
Aiemmin on esitetty Vuotoksen, Ounasjoen ja Sierilän rakentamista säätötehon tuotantoon, joka olisi yhteensä 600 megawattia. Sen kustannus olisi 2,1 miljardia euroa. Sama teho saadaan aikaan yhdellä kookkaalla pumppuvoimalalla, jonka hinta on 600 miljoonaa. Jokiyhtiö ilmeisesti jarruttaa pumppuvoimaloiden rakentamisen 2030-luvulle, jotta ensiksi saataisiin rakennettua vanhat hankkeet.