Ruotsissa oikeisto- ja vasemmistoblokin välinen ero sunnuntaina järjestetyissä valtiopäivävaaleissa on erittäin niukka, kun ääntenlaskenta on edennyt loppusuoralle.
Tulos selviää todennäköisesti keskiviikkona, kun viimeiset ennakkoäänet ja ulkomailla äänestäneiden äänet on laskettu.
Ruotsissa voi äänestää toisella paikkakunnalla vielä vaalipäivänä, mikä hidastaa ääntenlaskua.
Vasemmistoblokki oli saamassa vain kolme paikkaa oikeistoblokkia enemmän, kun äänestyspaikoista 94 prosenttia oli ilmoittanut tuloksensa. Blokkien saamien äänien ero oli tässä vaiheessa yli 28 000 ääntä.
Sosiaalidemokraattien vetämän vasemmistokoalition voitto ei ole vielä kirkossa kuulutettu, sanoo Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund. Maltillisen kokoomuksen johtama oikeistokoalitio pystyisi jatkamaan, jos tulos kääntyy parilla paikalla toisin päin.
– Suuri yllätys on se, että se äänestysprosentti laski, kun kuitenkin 3,6 miljoonaa äänesti ennakkoon. Sekin oli yllätys, että vaalit olivat niin tasaiset, sanoo Tukholmasta tavoitettu Grönlund.
Vaalien alustava äänestysprosentti oli 80,3 prosenttia. Laskua vuoden 2022 vaaleista on noin neljä prosenttiyksikköä.
Jo vaali-iltana julkaistussa Ruotsin kansallisen tv-yhtiön SVT:n ennusteessa tuloksesta uumoiltiin erittäin tiukkaa. Vielä kuukausi sitten sosiaalidemokraattien Magdalena Anderssonin pääministeripaikka näytti selvältä.
Vasemmiston punavihreään blokkiin kuuluvat sosiaalidemokraatit, vasemmisto, keskusta ja vihreät. Oikeistoblokkiin kuuluvat maltillinen kokoomus, ruotsidemokraatit, kristillisdemokraatit ja liberaalit.
Vaikeat hallitusneuvottelut edessä
Hallituksen muodostamisesta tulee Grönlundin mukaan aikamoinen soppa.
Jos äänestystulos kääntyisi oikeiston hyväksi, nykyinen pääministeri Ulf Kristersson joutunee tasapainoilemaan laitaoikeistolaisten ruotsidemokraattien kanssa.
– Keskustapuolue ei missään nimessä hyväksy ruotsidemokraatteja, ja ennen vaaleja Kristersson lupasi ruotsidemokraateille hallituspaikkoja, toteaa Grönlund.
Jos Kristersson haluaa keskustan mukaan hallitukseensa, hänen pitäisi päästä ruotsidemokraattien kanssa sopuun samankaltaisesta järjestelystä kuin päättyneelläkin vaalikaudella: ruotsidemokraatit ei pääsisi hallitukseen, mutta toimisi sen tukipuolueena.
Hallitustunnustelut saa todennäköisesti aloittaa SDP:n puheenjohtaja Andersson. Hän kertoi vaali-iltana, että puolue on valmis kantamaan hallitusvastuuta.
– Tällä hetkellä olemme johdossa. Jos tilanne säilyy ennallaan, Ruotsi saa uuden hallituksen, Andersson sanoi puolueensa vaalivalvojaisissa.
Yli sata vuotta valtiopäivien suurimpana ollut sosiaalidemokraatit pitää edelleen selkeästi suurimman puolueen asemansa. Tästä huolimatta vaalitulos on jäämässä puolueen historian huonoimmaksi. Sosiaalidemokraatit oli saamassa noin 28 prosenttia äänistä, kun 94 prosenttia äänestyspaikoista oli ilmoittanut tuloksensa.
Sosiaalidemokraattien huonoin valtiopäivävaalien vaalitulos oli tätä ennen vuonna 2018, jolloin puolue sai 28,3 prosenttia äänistä. Puolueen paikkamäärä saattaa jäädä myös alle sadan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1928 vaalien.
Liberaalit pysymässä valtiopäiväpuolueena
Edellisistä vaaleista kannatustaan kohottanut maltillinen kokoomus on nousemassa jälleen oikeistoblokin suurimmaksi puolueeksi ruotsidemokraattien ohi.
Maltillinen kokoomus on saamassa noin 20 prosenttia äänistä. Puoluetta johtava pääministeri Kristersson sanoi vaali-iltana, että tiukka vaalitulos johtaa monimutkaiseen prosessiin hallituksen muodostamiseksi.
– Siinä voi mennä aikaa, mutta meillä ei ole kiirettä, Kristersson sanoi.
Laitaoikeistolaisten ruotsidemokraattien kannatus on tippumassa edellisten vaalien tuloksesta useamman prosenttiyksikön verran ja jäämässä noin 17,5 prosenttiin. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun ruotsidemokraattien vaalitulos on edellisiä valtiopäivävaaleja heikompi.
Punavihreän blokin pienemmistä puolueista vasemmisto on saamassa noin kahdeksan, keskusta noin seitsemän ja vihreät noin kuusi prosenttia äänistä.
Grönlundin mukaan nämä puolueet veivät vasemmistoblokin kärkipaikalle, kun sosiaalidemokraattien oma kannatus putosi historiallisen huonoksi. Anderssonin mahdollisia hallitustunnusteluja mutkistavat kuitenkin koalition sisäiset erimielisyydet.
– Vasemmistopuolue on sanonut, että se ei missään nimessä hyväksy Anderssonia, mikäli ei pääse hallitukseen tai saa ministeripaikkoja. Keskustapuolue on sanonut, että se ei missään nimessä mene hallitukseen, jossa on vasemmistopuolue.
Kristillisdemokraattien äänisaalis on kuuden prosentin luokkaa. Oikeistoblokin ja valtiopäivien pienin puolue liberaalit vaikuttaa pysyvän edelleen valtiopäivillä. Puolue on saamassa noin 5,5 prosenttia äänistä, mikä ylittää selvästi valtiopäiville vaadittavan neljän prosentin äänikynnyksen.
Lähteenä myös uutistoimisto TT.
Juttu päivitetty kauttaaltaan 14.9. kello 6.21 ja kello 15.44.
