Turvallisuuden tunne ja varautuminen tai ennakointi on tärkeä osa ihmisen jokapäiväistä elämää. Varaudumme tulevaan ja ennakoimme joka päivä sitä.
Ruokaostoksia hankitaan seuraavalle päivälle, mietitään mitä syödään ja mitä ei. Miten viikon aikataulut muotoutuvat ja miten siirrämme itsemme paikasta toiseen. Autolla, bussilla, kävelenkö, pyöräilenkö tai pohjoisessa moottorikelkkakin on vaihtoehto.
Vaikka yhteiskunta vastaa monista turvallisuuteemme liittyvistä asioista, voi kukin parantaa selviytymiskykyään erilaisissa tilanteissa myös itse. Keinoja on monia ja jokaiselle löytyy oma tapa. Kaikki ei sovi kaikille.
Jokainen voi valita itselleen sopivan varautumiskeinon opettelun. Itselleni se oli moottorikelkan käsittelyn opetteleminen, johon löytyi oiva kurssi – moottorikelkkakurssi naisille. Viikonlopun aikana opin, miten saan kelkan käyttööni, miten sitä käsittelen ja miten sillä liikun.
Kyberturvallisuusstrategia, kokonaisturvallisuus ja resilienssi – hienoja termejä löytyy yhteiskunnan eri tasoilta eri organisaatioista, joista ylimpänä on valtio ja sen laatimat suunnitelmat ja toteutusohjelmat. Kansakunnan selviytyminen on kiinni myös yksilön kyvystä reagoida erilaisiin kriisitilanteisiin.
Jokainen voi kohentaa taitojaan, joita tarvitaan yllättävien tilanteiden sattuessa. Yksilötasolla riittää joskus, että saamme nukkua kunnon yöunet selviytyäksemme seuraavasta päivästä.
Voimme vastuuttaa enemmän itseämme turvallisuusasioissa, vahvistaa henkistä kestävyyttämme, kartuttaa taitojamme ja varmistaa, että löydämme vaikkapa taskulampun juuri silloin, kun on sen tarve. Kun on varautunut ja ennakoi asioita riittävällä tasolla, epävarmuus poistuu hieman taka-alalle ja arkielämää voi elää ehkä turvallisemmin mielin.