Kuin tilauksesta aurinko tuli esiin pilven takaa, kun Tornion kaupunginjohtaja Timo Nousiainen kumppaneineen paljasti Tornion 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tehdyn Kojamo-veistoksen Nordbergin möljällä. Outokummun ruostumattomasta teräksestä tehty komea Kojamo muuttaa ulkonäköään katsojan silmissä riippuen vallitsevasta valaistuksesta. Kalan kylki vilkkuu joen heijastaessa teosta.
– Kalaltahan tuo teos näyttää ja se on sijoitettu Tornion parhaalle paikalle. Veistos sopii hyvin kuvaan, avajaisjuhlissa viikko sitten mukana ollut torniolainen Aini Pelimanni kommentoi.
Nordbergin möljälle valittiin Teija ja Pekka Isorättyän Kojamo-veistos kilpailutuksen jälkeen. Kojamon ensimmäinen pienoismalli oli valmis jo 2015. Se oli tarkoitus paljastaa Suomi 100-juhlavuonna. Hanke jäi tuolloin kesken rahoituksen vuoksi.
– Siitä pienoismallista nykyinen on kehittyneempi versio. Siihen on tehty muutoksia ja mielestäni meidän ammattitaitomme kuvanveistäjinä on kehittynyt, Pekka Isorättyä kertoo.
Nordbergin möljällä on suunniteltu tila kahdelle veistokselle. Jo aiemmin siellä on ollut ihailtavana pariskunnan Särkynyt Lyhty -veistos.
– Särkynyt lyhty on kulttuurihistoriallisesti tärkeä teos. Kojamo on sille sopiva vastapari. Ne käyvät vuoropuhelua keskenään eri asioista. Molemmat teokset ovat osa Tornion sielua, Teija Isorättyä kertoo.
Vapausteemana
Kojamo on koukkuleukainen uroslohi, joka nousee jatkamaan sukuaan vapaana virtaavaan Tornionjokeen.
– Tornionjoki on Euroopan suurin vapaana virtaava joki ja samalla se on Ruotsin ja Suomen rajajoki. Tällainen paradoksi on kiehtovaa. Torniolaisilla itselläänkin on oikeus rikkoja rajoja, Pekka Isorättyä sanoo.
Kojamo-teoksessa hyödynnetään Tornion jaloterästä, joka on käsitelty teosta varten normaaliakin kirkkaammaksi. Nykyinen Kojamo on ehtinyt kasvaa alkuperäissuunnitelmaa kookkaammaksi ja ihmiset pääsevät halutessaan kalan sisälle tutkimaan veistosta.
– Teoksen mittasuhdetta voi oikeastaan verrata valaaseen. Teos on 15 metriä pitkä. Kun ihminen on pienempi kuin kala niin se herättää kunnioitusta luontoa kohtaan, Teija Isorättyä kertoo.
Taiteilijapariskunnan mielestä Nordbergin möljä on paras paikka Kojamolle. Jos paikkana olisi ollut Viktoriantori, niin teos olisi ollut aivan erilainen. Kun teoksen paikka oli selvillä, niin ajatus teoksesta alkoi kirkastua
Kojamo on sijoitettu möljälle lähelle rantaa. Se voi tiettyinä vuosina saada seuraa jääteleistä. Möljää on korotettu remontin yhteydessä, mutta kevättulvista ei koskaan tiedä.
– Jos tulvavesi nousee möljän yli ja yltää veistokseen saakka, niin silloin teos on kauneimmillaan, Pekka Isorättyä uskoo.
Teos näkyy hienosti Tornionjoen ylittävälle Nelostien sillalle. Se houkuttelee ohikulkijoita tutustumaan patsaaseen lähemmin. Vielä kukaan ei osaa kuinka hienolta teos tulee näyttämään, kun möljälle asennetaan ensi syksynä patsasta varten kohdevalaistus.
Kojamo
Taiteilijoina torniolaiset Pekka ja Teija Isorättyä.
Teos voitti Tornion kaupungin järjestämän veistoskilpailun.
Juhlistaa Tornion 400-vuotista historiaa.
Rakennusaineena Outokummun jaloteräs.
Teos on 15 metriä pitkä, 4,5 metriä korkea ja painaa 5000–6000 kiloa.
Keväällä julkistettiin taiteilijapariskunnan Muikut-veistos Lappeenrannan kaupungintalon edustalla.
Taiteilijapariskunnan teoksia tulee Tikkurilan aseman alueelle.
Vaasan keskussairaalan pääteos on Teija ja Pekka Isorättyän käsialaa.
Pariskunnalta on tulossa taidenäyttely Wäinö Aaltosen museoon.