Autoilijoille on tuttu tieliikennevalvonta ja erityisesti peltipoliisit. Eri tahot kuten valtion, kuntien, kaupungin valvovat yhteisöön liittyviä asioita. Jos käyt uimahallissa kuntoilemassa niin, siellä on uimavalvoja. Jos liikut Suomessa eri paikkakuntien julkisilla alueilla, niin useimmiten siellä on valvontakameroita. Kiinassa vaikuttaa uutisten pohjalta olevan ihmisten elämän seuranta hyvin tarkkaa - nykytekniikan sen mahdollistaessa. Media seuraa, valvoo ja uutisoi julkisuuden henkilöiden elämää, välillä hyvinkin tarkoin. Tai jos haluat valvoa ympärivuorokautista elämääsi, hanki aktiivisuusranneke. Se tallentaa erilaista tietoa elämästäsi ja muistuttaa liikunnan tarpeellisuudesta.
Tai jos on liikkeellä tehtaiden, yritysten liepeillä tai kierrolla niissä, siellä myös valvotaan eri tavoin. Jos olet maanviljelijä peltoalueiden kylvöjä, toimintaa valvotaan EU:n taholta. Jos liikut netissä niin, jätät jälkiä liikkumisistasi sinne ja esimerkiksi mainostajat pyrkivät verkossa kohdentamaan yksilö mainontaa mieltymystesi mukaan. Puhumattakaan hyväksyessäsi älypuhelimeesi erilaisia sovelluksia voit joutua hyväksymään sovelluksen haltijan käyttöoikeudet puhelimesi eri tietoihin ja taas valvotaan, seurataan, kerätään informaatiota.
Nykyinen tiedon, ihmisen seurannan ja valvonnan maailma muistuttaa tietyssä määrin Georg Orwellin kirjan " 1984" isoveli valvoo todellisuudelta. Meitä valvotaan, me voimme valvoa.
Kirkkovuoden lähestyessä loppuaan painottuu valvomisen teema eri pyhiin valituissa Raamatun teksteissä. Onko kristillisessä kirkossa samankaltaista seurantaa? Onko taivaallinen valvontakamera ja eri muotoinen informaation kerääminen osa kristillistä valvomista? Esimerkiksi Psalmissa 14:2 sanotaan "Herra katsoo taivaasta maan ihmisiin, hän tutkii, onko kellään ymmärrystä, onko ketään, joka etsii Jumalaa."
Uuden testamentin lehdillä painopisteessä on yksilön henkilökohtainen valvominen, ajan merkkien seuraaminen Jeesuksen toiseen tulemiseen liittyen esimerkiksi Matteus 24. Kristillisessä seurakunnassa tukeminen kristillisessä elämässä. Matteus 18:15-18, Galatalaiskirje 6:1-2, Jaakobin kirje 5:19-20 pitävät sisällään toinen toisemme välittämisen yhteisössä. Matteuksen evankeliumin kohdan toiminta tapa on lähellä työyhteisössä ilmenevien ongelmien käsittely tapaa.
Onko kristillinen valvominen jotain kouristuksenomaista, ahdistunutta, väkinäistä itsensä jatkuvaa tarkkailua, analysointia - vähän samanlaista, joka todella tarkkaan miettii syömisen ja liikunnan määrää tai haluaa olla aito, puhdasoppinen vegaani viimeiseen tarkkuuteen saakka?
Kristillinen usko lähtee levosta, rauhasta käsin. Kristus on syntini sovittanut, pyhä kaste on lahjoittanut Kristuksen suloisen evankeliumin minulle nimeltä, olen uskon kautta Jeesukseen oma. Kristillinen elämä, halu, pyrkimys elää Jumalan tahdon mukaan nousee suhteesta käsin. Jos kristittynä teen, toimin, rikon, jätän hyvää tekemättä, sanon loukkaavasti tai jätän hyvää sanomatta teen kirkon kielellä sanottuna syntiä, väärin. Se rikkoo suhdetta lähimmäiseen, itseeni, Jumalaan. Oikealla tavalla valvova kristitty pyrkii korjaamaan, pyytämään anteeksi. Tätä kutsutaan valvomiseksi. Jos tapani elää ja toimia väärin on pysyvä tila, silloin läheiset saavat ja tulee sanoa rakkaudellisesti ja totuudellisesti että et toimi oikein. Tässä tapauksessa läheiset, yhteisö harjoittavat valvomista. Kasvattaminen perheissähän on tätä, mitä edellä kirjoitin.
Kerran luostarissa vieraileva pyhiinvaeltaja kysyi munkilta:" Mitä te täällä luostarissa teette?" Munkki vastasi:" Nousemme, lankeamme, nousemme, lankeamme.."
Vastauksessa kiteytyy kristilliseen elämään liittyvä yksi todellisuus valvomisen osalta. Ja jälleen saat uskoa Jeesuksen tähden syntisi anteeksi, jatkaa matkaa uudistuneena, yrittäen muuttaa elämääsi paremmaksi suhteessa Jumalaan, lähimmäiseen ja itseensä.
Jarkko Kuusisto
kappalainen