Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mielestä työttömyysturvan porrastaminen ei ole ajankohtaista vielä tässä vaiheessa, kun taloutta elvytetään.
Vanhasen mukaan työttömyysturvaan tehtävien muutosten pitää pysyä keinovalikoimassa, mutta ajoitus ei ole kohdallaan vielä syyskuun budjettiriihessä.
– Työllisyystoimia varmasti tullaan hakemaan muilta sektoreilta, Vanhanen sanoi politiikan toimittajien lounaalla perjantaina.
Vanhasen mukaan työttömyysturvan porrastamisesta olisi vaikea päättää tällaisena aikana, kun työttömyys on kasvanut ja ihmiset ovat huolissaan työpaikoistaan.
– Porrastamisella ei olisi sitä vaikutusta, mitä sillä haetaan.
Ei vastakkaisia viestejä
Kotimainen talouden elvytys on käynnissä, ja EU-tason elvytys on alkamassa.
– Elvytysvaiheessa ei pidä antaa psykologisesti sen kanssa vastakkaisia viestejä yhteiskunnan päätöksistä. Mutta kuten aikaisemmissakin suhdannekäänteissä, elvytystä yleensä seuraa finanssipolitiikan kiristäminen. Se on tulevaisuudessa edessä, mutta siitä ei budjettiriihessä tehdä päätöksiä, Vanhanen sanoi.
Hän korosti, että nykyisessä suhdanteen kierteessä keskitytään kansalaisten ja yritysten luottamuksen lisäämiseen siitä, että Suomi selviää koronan aiheuttamasta tilanteesta.
– Finanssipolitiikka on elvyttävää ainakin kaksi seuraavaa vuotta, ja EU:n kautta tuleva rahavirta jatkuu vuoteen 2023.
Erimielisyydet "nyanssieroja"
Aiemmin kesällä hallituksessa oli erimielisyyksiä siitä, tehdäänkö syyskuun budjettiriihessä hallitusohjelmassa luvatut päätökset työllisyyttä 30 000:lla lisäävistä toimista. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan silloin pitää olla niistä näkymä, mutta päätösten teko voi hänen mukaan venyä vuodenvaihteeseen.
Vanhanen on pitänyt kiinni budjettiriihessä tehtävistä päätöksistä, mutta kuvaili nyt erimielisyyttä "nyanssieroksi". Vanhasen mukaan kysymys on siitä, millaisella sitovuudella budjettiriihi tekee päätöksiä, ja mikä osa päätöksistä jää jatkovalmisteluun.
– Päätösten lopullisessa hiomisessa tullaan varmasti niiden sisällöstä riippuen tarvitsemaan aikaa.
Vanhasen mukaan hallitusohjelmaa ei ryhdytä kirjoittamaan uusiksi budjettiriihessä.
– Siellä tulee olemaan aivan riittävästi aineksia sitä ilman.
Sen sijaan hallitusohjelman tulevaisuusinvestointeja pitää Vanhasen mukaan arvioida uudelleen. Siinä tulee hänen mielestään ottaa huomioon jo tehdyt samaa tarkoitusta palvelevat elvytystoimet ja tulevat EU:n elvytyspaketin kautta tulevat toimet.
Myös työllisyystoimet pitää Vanhasen mukaan olla tehtynä, ennen kuin tulevaisuusinvestointeihin voidaan palata.
Hallitus on päättänyt, että ensi vuoden budjetin valmistelussa palataan budjettikehyksen asettamaan menojen kattoon lisättynä poikkeusolojen 500 miljoonalla eurolla.
Vienti suurin huoli
Budjettia valmisteltaessa on sumun peitossa, miten maailmantalous kehittyy. Erityisen huolissaan Vanhanen on viennin kehityksestä.
– Viennin takia olen voimakkaasti puoltanut eurooppalaista koordinaatiota elvytyksessä, hän viittasi EU:n heinäkuussa sopimaan 750 miljardin euron elvytysrahastoon.
Vanhanen muisteli, kuinka vuonna 2008 alkaneeseen finanssikriisin ajauduttiin tilanteessa, jossa Suomen julkinen talous oli reilusti ylijäämäinen.
– Yhden amerikkalaispankin konkurssi johti asetelmaan, jonka seurauksena Suomen valtio velkaantui 2010-luvulla noin 50 miljardilla eurolla. Kokemukset finanssikriisin aiheuttamasta vientiaukosta ovat niin dramaattiset, että vienti on ylivoimaisesti suurin huolenaihe, mitä meillä on.
Vanhanen ei kuitenkaan lupaa ensi vuoden budjetissa uusia tukipaketteja yrityksille.
– Olemme tehneet massiivisen elvytyspäätöksen kesän alussa, ja neljäs lisätalousarvio oli suuri elvytyspaketti.