Onnettomuus: SVT: Kii­ru­nas­sa ka­don­nut moot­to­ri­kelk­kai­li­ja löytyi kuol­lee­na

Pääkirjoitus: Kemin kohtalo osoit­taa, että kuntien ra­hoi­tus­poh­ja ri­kot­tiin sote-uu­dis­tuk­ses­sa

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Va­kuu­tus­pe­tok­sia tehtiin 13 mil­jar­din euron edestä vuonna 2017 – Va­kuu­tus­alan eu­roop­pa­lai­nen kat­to­jär­jes­tö teki sel­vi­tyk­sen

Petoksella saatujen vakuutusrahojen maksajiksi joutuvat vakuutusyhtiöiden rehelliset asiakkaat vakuutusmaksuillaan.

Muun muassa vahinkovakuutusyhtiöitä edustavaa Finanssialaa johtaa toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
Muun muassa vahinkovakuutusyhtiöitä edustavaa Finanssialaa johtaa toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
Kuva: KIMMO BRANDT

Vakuutusalan eurooppalainen kattojärjestö Insurance Europe on laskenut, että vuonna 2017 tehtiin 13 miljardin euron edestä petollisia vakuutuskorvauspetoksia.

Finanssialan rikos- ja petostorjunnasta vastaava johtaja Risto Karhunen suhteuttaa lukua niin, että petollisten vakuutuspetosten hinnalla saataisiin rakennettua kymmenen Helsingin Pasilaan tänä syksynä avattua suurta Tripla-kauppakeskusta.

Karhunen huomauttaa, että laskun maksavat rehelliset asiakkaat.

– Tilanne on pienessä mittakaavassa samanlainen kuin lähikaupassa näpistelijöiden taskuun katoavien tuotteiden kanssa. Ruokavaras, tässä tapauksessa vakuutuspettäjä, syö pöydässäsi, Karhunen sanoo Finanssialan tiedotteessa.

Finanssiala on järjestö, joka edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä.

Karhusen mukaan suurin osa vakuutusyhtiöiden asiakkaista on rehellisiä. Vakuutusyhtiöiden vakuutustutkinta ja petosten torjunta auttavat myös rehellisiä asiakkaita, jotta näiden ei tarvitse vakuutusmaksuillaan rahoittaa myös petoksella saatuja korvauksia.

Vakuutusyhtiöissä on 35 vakuutustutkijaa

Suomalaisissa vakuutusyhtiöissä on 35 vakuutustutkijaa. He tutkivat kaikkein vakavimmat tapaukset. Arkipäiväisestä vakuutuspetoksen torjunnasta vastaavat kaikki vakuutusyhtiön työntekijät, kuten myyjät, asiantuntijat ja vahinkokäsittelijät.

Alan yhteinen vahinkorekisteri on myös Karhusen mukaan hyvä keino petosten torjuntaan. Rekisterin avulla saadaan torjuttua se, että samasta vahingosta haetaan korvauksia useasta yhtiöstä. Rekisteristä tällaiset tapaukset tulevat esiin.

15 prosenttia tiesi jonkun, joka on huijannut vakuutusyhtiötä

Finanssialan viime vuonna tekemän Vakuutustutkimuksen vastaajista 15 prosenttia tunsi jonkun, joka on huijannut vakuutusyhtiötä.

Vakuutustutkimus tehdään kahden vuoden välein. Sen mukaan vakuutuspetoksen tehneitä tunnetaan nyt vähemmän kuin vuosikymmenen alussa.

– Petosten hyväksyttävyys kansan parissa on vähentynyt 2010-luvulla. Vakuutusyhtiön huijaamisella ei ole enää yhtä hyväksyttävää rehvastella kavereille, Karhunen sanoo.