pääkirjoitus: Saa­me­lais­kä­rä­jät hy­väk­syi kiis­tel­lyn saa­me­lais­la­ki­esi­tyk­sen lähes yk­si­mie­li­ses­ti – vas­taa­vaa komp­ro­mis­si­ha­lua toi­voi­si löy­ty­vän edus­kun­nas­ta­kin

Joulukalenteri: Mitä löytyy Lapin Kansan jou­lu­ka­len­te­ris­ta? Avaa 3. päivän luukku tästä

Vähän va­hin­gos­sa MM-ki­so­jen mi­ta­li­mie­hek­si – Ke­mi­läi­sen Pauli Marosen suun­nit­te­lu­tai­to näkyy seu­raa­vis­sa jää­kie­kon MM-ki­sois­sa

Pauli Marosen ensimmäinen osallistuminen suunnittelukilpailuun toi toivotun lopputuloksen.
Pauli Marosen ensimmäinen osallistuminen suunnittelukilpailuun toi toivotun lopputuloksen.
Kuva: Jouni Valikainen

Kemiläisen suunnittelija Pauli Maronen sai keräilyrahoja ja -mitaleita markkinoivalta Suomen Monetalta miellyttävän puhelun, jota hän ei uskonut aluksi edes todeksi.

– Monetalta kerrottiin, että työni on voittanut jääkiekon MM-kisojen palkintomitalien suunnittelukilpailun. Ajattelin aluksi, että soittaja ei ole tosissaan. Muutaman päivän on ollut hieman epätodellinen fiilis, Painatus Axällä leipätyötään suunnittelijana tekevä mies kertoi.

Marosesta tuli mitalimies sattumalta. Mies ei ole koskaan aiemmin osallistunut suunnittelukilpailuihin ja nyt kilpailu hyppäsi vahingossa vastaan sosiaalisessa mediassa.

– Suunnittelijan päätyökalu on oma pää. Mietin useamman päivän, mitä elementtejä mitali voisi pitää sisällään. Tekstit ja IIHF:n logot piti sisältyä tuotokseen, mutta muuten minulla oli vapaat kädet.

Marosen suunnittelu lähti liikkeelle Tampereelle valmistuvasta Kansi areenasta, missä pelataan muun muassa  kaikki 2022 MM-kisojen mitaliottelut. Areena valmistuu joulukuussa.

– Pidän areenan arkkitehtuurista. Siitä löytyi lähtökohta mitalin suunnitteluun. Koska kyseessä on jääkiekon MM-kisat, niin pitäähän jääkiekon näkyä mitalissa. Monetalta kerrottiin,  että elementit ovat hyvät ja mitalin tekninen toteutus on mahdollinen. Se pystytään tekemään puristustekniikalla ja mitalin eri elementit tulevat eri tasoihin. Esimerkiksi Kansi areena nousee esiin taustasta, Maronen kertoi.

Pauli Marosen suunnittelema mitali poikkeaa muodoltaan perinteisestä mitalista. Yleensä urheilijoiden kaulaan pujotetaan pyöreä mitali, mutta tällä kertaa se on kulmikas. Kansi areenasta tulee myös ylimääräiset ulokkeet mitalin sivuille.

Suunnittelijalla oli monta eri aihiota ennen lopullisen voitollisen työn valmistumista.

– Päädyin viimeiseen valmistuneeseen malliin. Näytin sitä avopuolisolleni, joka oli valinnastani kanssani samaa mieltä.


Suomen MM-kisojen kultamitalin suunnittelu lähti liikkeelle valmistuvasta Kansi areenasta.
Suomen MM-kisojen kultamitalin suunnittelu lähti liikkeelle valmistuvasta Kansi areenasta.
Kuva: Jääkiekkoliitto

Kehuja kanslerilta

Kansainväliseen kilpailuun tuli yhteensä seitsemänkymmentä ehdotusta Suomen lisäksi Virosta, Isosta-Britanniasta, Uudesta-Seelannista, Venäjältä, Valko-Venäjältä, Kanadasta, Slovakiasta, Tshekistä, Indonesiasta ja Italiasta.

Palkintomitaleiden suunnittelukilpailun voittajan valitsi kilpailuraati, jonka puheenjohtajana istui Kansainvälisen jääkiekkoliiton varapuheenjohtaja, tamperelainen ”rautakansleri” Kalervo Kummola.

– Tampere on pitkästä aikaa jääkiekon MM-kisojen isäntäkaupunki ja kisat pelataan upouudella areenalla. Valmistuva kisapaikka on sekä kotimaassa että kansainvälisesti niin merkittävä asia, että on hienoa, että se on mitalissa mukana, Kummola kehui.

Lippua odotellessa

Taide tuli Pauli Marosen kuvioihin mukaan jo nuorena. Piirustus ja maalaaminen tuntui luontevalta. Isovanhemmat veivät nuoren pojan Yli-Iin taideleirille. Suunnittelu tuli hieman myöhemmin mukaan kuvioihin. Mies tuli haastateltavaksi hupparissa, missä näkyi hänen itsensä suunnittelemat kemiläisyyteen viittaavat logot.

– Melkein kaikki kaverini ovat olleet mukana bänditoiminnassa. Nuorempana suunnittelin bändeille logoja ja levynkansia ja nykyisin teen myös musiikkivideoita.

Maronen saa rahallisen korvauksen lisäksi nimeä taidesuunnittelija. Ansioluettelo saa mukavan täydennyksen. Yhtä palkintoa Maronen yhä odottaa.

– Lätkässä olen penkkiurheilija. Odottelen, että tulisikohan tällä kertaa jääkiekkoliitolta kutsu MM-kisoihin. Nyt olisi oiva tilaisuus lähteä kavereiden kanssa seuraamaan jääkiekon kotikisoja. Futis on enemmän minun lajini ja lähden syyskuussa pelaamaan Mikkeliin rockfutiksen SM-tittelistä, Pauli Maronen kertoo.

Jääkiekko

MM-kisat 2022

Kisat järjestetään  toukokuussa 2022 Tampereella ja Helsingissä.

Kisoissa pelaa 16 joukkuetta.

Otteluita pelataan kaikkiaan 64 kappaletta, kullakin joukkueella on seitsemän alkusarjaottelua.

Helsingin lohkossa alkusarjansa pelaavat Kanada, Venäjän olympiakomitean joukkue, Saksa, Sveitsi, Slovakia, Tanska, Kazakstan ja Italia.

Tampereen lohkossa alkusarjansa pelaavat Suomi, USA, Tshekki, Ruotsi, Latvia, Norja, Valko-Venäjä sekä Iso-Britannia.

Neljännesfinaalit pelataan Tampereella ja Helsingissä.

Semifinaalit sekä finaali- ja pronssiottelut järjestetään Tampereella.

Kisakatsomoihin odotetaan puolta miljoonaa kisavierasta.

Miesten jääkiekon MM-kisoilla oli vuonna 2019 yhteenlaskettuna yli 1,6 miljardia katsojaa.