Suomessa on ollut alkuvuonna harvinaisen lämmintä ja paikoitellen vähälumista.
– Moni meistä on voinut nauttia nyt aurinkoisen lämpimistä päivistä. Mutta luonto on sopeutunut tammikuussa siihen, että maa on jäässä ja on lunta, vanhempi tutkija ja ryhmäpäällikkö Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta muistuttaa.
Talvi vaikuttaa esimerkiksi marjasatoon, sillä lumipeite suojaa monia metsämarjakasveja pakkaselta.
– Lumen vähäisyys kovalla pakkasella on riski mustikkakasvustoille, sillä kasvustot voivat paleltua. Etenkään lämpötilan sahaaminen edestakaisin ei ole mustikalle hyväksi, Ryttäri sanoo.
Karhut eivät vaeltele
Lämpeneminen vaikuttaa myös eläimiin, mutta riistasuunnittelija Kai-Eerik Nyholm Suomen riistakeskuksesta kertoo, että karhujen ei ole havaittu Suomessa lähteneen lauhanakaan talvena vaeltelemaan pesistään.
– Karhujen ruumiinlämpö laskee talvella. Elintoiminnot ovat sopeutuneet niin, ettei ulkolämpötila vaikuta uniin. Vain jos karhu on mennyt talvilevolle huonossa kunnossa, eläin voi lähteä liikkeelle. Se on kuitenkin poikkeuksellista.
Karhujen talviunille vetäytyminen on sidoksissa päivän pituuteen.
– Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa jossain vaiheessa myös karhujen talvilepoon, mutta kehitys ei ole nopeaa, Nyholm sanoo.
Lauha talvi voi kuitenkin yhä herkemmin herättää talviunta nukkuvat supikoirat. Ne voivat lähteä etsimään ravintoa ja olla hyvinkin aktiivisia verrattuna kylmiin ja runsaslumisiin talviin, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Andreas Lindén kertoo.
Talvella hereillä oleville eläimille ohut lumipeite aiheuttaa haasteita.
– Jos lämpötila sahaa pakkasen ja lämpimän välillä, lumen pinnalle muodostuu jääkerros. Tällä on merkitystä ravinnon saamisessa ja kylmältä eristäytymisessä, erikoissuunnittelija ja ryhmäpäällikkö Ulla-Maija Liukko Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Osa muuttolinnuista jää Suomeen
Suojaväriin vaihtaville eläimille lumettomuus on huomattava ongelma, koske ne voivat joutua helpommin saaliiksi. Luonto sopeutuu ilmastonmuutokseen kuitenkin hitaasti, Luonnonvarakeskuksen Lindén sanoo.
– Suojavärivaikutus korostuu syksyllä ja keväällä, kun tulee jaksoja, jolloin väri on väärä. Lumikolle ja kärpälle lumettomuudesta on haittaa myös siksi, että saalistajina ne näkyvät hyvin maastossa.
Esimerkiksi Irlannissa metsäjäniksillä on talvellakin tummat turkit.
Muutokseen ovat reagoineet myös muuttolinnut, joista osa jää nykyisin Suomeen talveksi. Nyt osa vesilinnuista valitsee talvehtimispaikaksi Tanskan salmien sijaan vaikkapa Ahvenanmaan tai Suomenlahden. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi alli ja tukkasotka.
– Suomen merkitys vesilintujen talvehtimisalueena on huomattavasti kasvanut ilmastonmuutoksen myötä, Lindén kertoo.
Varpuslinnuistakin lyhyen matkan muuttajat jäävät Lindénin mukaan yhä useammin talvehtimaan Suomeen. Siksi meillä voi yhä useammin nähdä talvella peippoja ja mustarastaita.
