Ylen jälkiviisaissa (18.7.) eräs tohtorismies mainitsi sanan ”väestönvaihto” todeten, että sana lienee kielletty muilta paitsi persujen varapuheenjohtajalta, joka on tohtorismies hänkin. Tilastojen valossa todella näyttää näin juuri käyvän.
Tulevaisuutta arvioidaan epätarkasti, mutta tilastollisia malleja ja suuntauksia voidaan tarkastella. Vuoden 2024 kantaväestön osuus (89 %) on laskenut aiemmista vuosista, kun vieraskielisten osuus nousee.
EU-järjestelmän (Eurostat) ennusteissa muuttoliike vaikuttaa väestörakenteeseen siten, että kantaväestön osuus vähenee Venäjällä, Saksassa, Italiassa ja niin edelleen. Samankaltaisia suuntauksia voidaan olettaa asetettavan myös Suomeen, ellei syntyvyyden ja muuttoliikkeen suhdanteissa tapahdu selkeitä muutoksia.
Jos vuosittainen nettomaahanmuutto jatkuu 30 000–40 000 tasolla ja syntyvyys pysyy kantaväestöllä alempana kuin maahanmuuttajaryhmillä (kuten nyt), kantaväestön osuus saattaa pudota 70–75 prosenttiin sadassa vuodessa. Joka neljäs on silloin ulkomaalaistaustainen.
Ruotsissa jo joka kolmas on ulkomaalaistaustainen. Vuoden 2024 lopussa 35–40 prosentilla väestöstä on maahanmuuttajatausta.
Ruotsissa ei virallisesti kerätä etnisyyteen perustuvaa dataa, mutta tilastot ulkomaalaisperäisyydestä antavat hyvän indikaation etnisestä monimuotoisuudesta. Tarkkoja virallisia ennusteita etnisen taustan muutoksesta ei ole saatavilla, mutta käytetään samaa lähestymistapaa kuin Suomessa.
Jos muuttoliike jatkuu nykytasolla ja kantaväestön syntyvyys pysyy alhaisena (~1,4), ulkomaalaistaustaiset voivat kasvaa 40–50 prosenttiin väestöstä seuraavan sadan vuoden aikana. Siten kantaväestön osuus voisi pudota noin 50–60 prosenttiin vuoteen 2125 mennessä.
Simo Salminen lauloi aikoinaan, että ”ruma sanotaan niin kun se on”. Se sopinee väestönvaihtosanaankin. Sanoilla on aina merkityksensä ja varsinkin sillä, kuka ne sanoo tai on sanomatta.