Pari vuotta sitten hyvästelimme Oiva-sedän itälappilaisessa kirkossa. Siunaustilaisuuden jälkeen seisoimme kirkon portailla katselemassa, kun Oiva lähti viimeiselle matkalleen noin 350 kilometrin päähän Oulun krematorioon.
Oiva oli vanhan kansan mies, joka ei pitkän elämänsä aikana juuri liikkunut kotikunnan ulkopuolella. Oulussa Oiva oli kuitenkin käynyt kymmeniä vuosia sitten, sillä hän oli suorittanut siellä asepalveluksen. Nyt Oiva matkasi armeijakaupunkiinsa uudelleen – tällä kertaa lippu liehuen mustalla autolla.
Oiva-setä kuoli vuonna 2016, jolloin Suomessa tapahtui merkittävä käänne hautauksien suhteen: ensimmäistä kertaa yli puolet vainajista tuhkattiin. Kymmenen vuotta aikaisemmin tuhkattujen osuus kaikista vainajista oli vain noin 36 prosenttia, joten tuhkaus on yleistynyt nopeasti.
Tuhkauksen yleisyys vaihtelee kuitenkin maan eri osissa. Rovaniemellä on viime vuosina tuhkattu runsaat 20 prosenttia vainajista, kun taas esimerkiksi Imatralla tuhkattujen osuus on 70 prosentin tuntumassa.
Imatralla määrää selittää se, että kaupungissa on oma krematorio. Se valmistui vuonna 2003, ja tuhkausten määrä on sen jälkeen kasvanut viime vuosiin asti.
Rovaniemellä krematorion rakentamisesta on puhuttu pitkään, ja nyt vihdoin ollaan lähellä krematorion toteutumista: suunnitelmat on tehty, ja seurakunnan kirkkovaltuusto päättää joulukuussa, ryhdytäänkö rakennusurakkaan vai ei.
Krematorio on Rovaniemen seurakunnalle iso investointi. Rakentamista varten seurakunnan pitää ottaa noin 1,2 miljoonan euron laina, joka on käyttökustannuksien tapaan tarkoitus maksaa asiakkailta perittävillä maksuilla.
Arvioiden mukaan Rovaniemen krematoriossa tuhkattaisiin vuosittain 200–300 vainajaa. Määrä ei kuulosta liioitellulta, sillä krematorion läheisyys vaikuttaa siihen, kuinka paljon tuhkausta käytetään.
Tällä viikolla kerromme Oulun krematorion toiminnasta. Tuhkausten määrä Oulussa on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut ja lähestyy maksimiaan.
Jos tuhkausten määrä Oulussa yhä vain kasvaa, sikäläisen seurakuntayhtymän on pohdittava, rakennetaanko krematorioon toinen uuni vai rajataanko krematorion palvelut Oulun seudulla asuville.
Tämänkin vuoksi on selvää, että Rovaniemelle tarvitaan krematorio palvelemaan sekä rovaniemeläisiä että muita lappilaisia. Meitä, jotka emme halua arkkuun mullan alle emmekä välttämättä omaa hautapaikkaakaan, on tulevaisuudessa yhä enemmän. Siksi krematorio on myös tasa-arvokysymys.
