Kolumni: Kuusi mil­joo­naa mur­hat­tua vel­voit­taa si­nut­kin kat­so­maan pa­huut­ta silmiin

Pian kylmenee: Lapissa voi olla pa­rin­kym­me­nen­kin asteen yö­pak­ka­sia

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Uusi muis­to­tau­lu san­ka­ri­hau­taus­maal­le

Armeijan ja seurakuntien yhteinen päätös sotavainajien hautaamisesta kotiseudun hautausmaihin oli kansainvälisestikin poikkeuksellinen. Suomalaisen menettelyn historia ulottuu vapaussotaan, missä kaatunut pyrittiin lähettämään mahdollisuuksien mukaan kotipaikkakunnalle haudattavaksi. Poikkeuksena olivat hävinneen osapuolen kaatuneet, jotka pääosin haudattiin joukkohautoihin taistelupaikkojen tai vankileirien läheisyyteen.

Talvisodan puhjettua tehtiin yhteispäätös kaatuneiden tuomisesta kotiseudun multiin. Sankarihautausmaihin on haudattuna noin 80 000 sotien uhria. Sotien päätyttyä seurakunnat alkoivat muuttaa hautamuistomerkit graniittihautakiviksi. Lisäksi sankarihautausmaille on pystytetty yhteistoimin sankaripatsaita talvisodasta alkaen.

Sankarihautausmaat ovat muuttuneet tarpeiden mukaan ja niitä on täydennetty nimi- ja opastetauluilla, jotka on sijoitettu kirkkosaleihin tai hautausmaille siten, että ne näkyvät lumipeitteen yläpuolella.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.