Uusi hal­li­tus aloitti vi­ral­li­ses­ti toi­min­tan­sa – Orpo va­kuut­ti mi­nis­te­rei­den si­tou­tu­mis­ta oh­jel­maan ja puo­lus­ti työ­mark­ki­na­uu­dis­tuk­sia

Tuoreen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson mukaan ensimmäinen palkaton sairauslomapäivä on hoitoalalle huono asia.

Orpon hallitus 20. kesäkuuta.
Orpon hallitus 20. kesäkuuta.
Kuva: Fanni Uusitalo/Valtioneuvoston kanslia

Uusi hallitus aloitti tiistaina virallisesti toimintansa ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) joutui heti todistelemaan, että hallituksen ministerit ovat kyllä sitoutuneita hallitusohjelmaan.

Sosiaali- ja terveysministerinä aloittanut Kaisa Juuso (ps.) sanoi MTV:n uutisten haastattelussa jo ennen nimitystään tiistaina aamulla, että hallitusohjelmaan kirjattu ensimmäinen palkaton sairauslomapäivä on hoitoalalle huono asia.

Juuso sanoi uskovansa erityisesti tämän kirjauksen vaikuttavan merkittävästi hoitoalan vetovoimaan.

– Tämä ensimmäinen palkaton sairaslomapäivä on hoitoalalle huono juttu. Todellakin toivon, että Super ja Tehy onnistuvat neuvottelemaan sen hoitoalalta pois, Juuso sanoi haastattelussa.

Hallitusohjelman mukaan sairausajan palkkaa muutetaan siten, että ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on omavastuupäivä, jolta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu.

Hallituksen virallisen nimittämisen jälkeen Orpo vakuutteli tiedotustilaisuudessa, että kaikki uudet ministerit ovat määrätietoisia ja tyytyväisiä hallitusohjelmaan. Orpo sanoi, että he ovat valmiita myös toteuttamaan hallitusohjelmaa.

"Ruotsissa toiminut"

Tuore ministeri Juuso sanoi MTV:n haastattelussa, ettei vastusta kirjausta ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuudesta isossa kuvassa, vaan näkee sen ongelmallisena nimenomaan hoitoalalle.

– Hoitoalalla ei voi esimerkiksi flunssaisena tulla töihin. Kyllä se varmasti on yksi haittatekijä (hoitoalan vetovoimalle), Juuso jatkoi.

Hallituspuolueiden puheenjohtajilta kysyttiin hallituksen omassa tiedotustilaisuudessa tiistaina iltapäivällä, näkevätkö he kirjauksen tarpeellisena. Orpon mukaan kyse on pohjoismaisesta käytännöstä.

– Sanon kuitenkin sen, että se voidaan sopia toisin. Itse pidän tätä tällä tiedolla järkevänä.

Orpo lisäksi muistutti, että kirjaus ei koske lapsen sairastumista.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) puolestaan sanoi, että työehtosopimusten takia noin 90 prosenttia työntekijöistä on kirjauksen ulkopuolella.

Purran mukaan se on vähentänyt turhia poissaoloja. Hän lisäsi, että hallitus ei tietenkään halua, että kukaan menisi sairaana töihin, eikä sitä tavoitella.

Opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sanoi, että Ruotsissa kirjaus on toiminut, joten miksi se ei toimisi Suomessa.

"Työmarkkinauudistukset tehtävä"

Orpon hallitusohjelma julkistettiin perjantaina, ja etenkin ohjelmaan kaavailluista työmarkkinauudistuksista on keskusteltu paljon. Hallitus aikoo muun muassa helpottaa ihmisten irtisanomista, porrastaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja rajoittaa työtaisteluoikeutta.

Hallitusohjelman mukaan uudistuksia valmistellaan kolmikantaisesti. Kolmikantaisella valmistelulla tarkoitetaan sitä, että valmistelussa on mukana sekä työntekijäpuoli että työantajapuoli.

Orpolta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, miten valmistelussa aiotaan toimia, jos asiat eivät kolmikantaisesti etene.

– Me haemme kolmikannalta vastuuta. Jos tuloksia ei saavuteta, sitten hallitus etenee näiden kanssa, Orpo sanoi.

Orpon mukaan kaikissa kansainvälisissä vertailuissa Suomessa on poikkeuksellisen jäykät työmarkkinat eikä paikallista sopimista ole viety niin pitkälle kuin muissa maissa.

– Saksassa ja Ruotsissa nämä uudistukset on tehty vuosikymmeniä sitten.

Orpon mukaan muutokset on saatava tehtyä.

Ilmoita asiavirheestä