Mikko Heikkilä kiistää ajatuksen järjestä uskon vihollisena (LK 29.12.) Hän kirjoittaa yleisellä tasolla uskon ja järjen suhteesta sanoen järjen olevan uskolle alisteinen.
Enemmän pidän järkeä alisteisena tarkoituksenmukaisuudelle ja intohimoille. Eri kysymys on yksittäisten uskonnollisten väitteiden ja kertomusten suhde järkeen ja tieteellisiin tietoihin.
Eikö ajattelun lähtökohta ole, että arkijärjen, logiikan ja tieteen vastaiset väitteet ovat perättömiä? Tämä koskee kaikkia uskomuksia. Muinaisuudessa ihmekertomuksia sepitettiin osoittamaan tekijänsä jumalallisuutta. Seuraava on hyvä esimerkki.
Jeesus kohtaa miehen, joka puhuttelee häntä Jumalan pojaksi. Jeesuksen kysyessä miehen nimeä hänessä olevat riivaajat vastaavat: ”Legioona, koska meitä on monta”. Riivaajat pyytävät, ettei Jeesus aja heitä seudulta vaan antaisi heidän mennä sikalaumaan. Jeesus antaa luvan, riivaajat menevät sikalaumaan, se syöksyy järveen ja hukkuu.
Koska persoonallisia riivaajia ei ole, keskustelu riivaajien kanssa ja puhe Jumalan pojasta ovat sepitettä. Kertomus on pähkähullu. Sioille ja sikojen omistajille Jeesuksen teko oli sikamainen temppu, ja eläinsuojelun vastainen. Sikoja oli 2 000. Miksi yksi sika ei riittänyt? Suuret luvut olivat tarpeen vaikutuksen luomiseksi. Viidellä leivällä ja kahdella kalalla Jeesus ruokki 5 000 miestä, lapset ja naiset päälle.
Heikkilä väittää virheellisesti, että Uuden testamentin alkuperäinen asu on ennallistettavissa lähes sadan prosentin tarkkuudella. Vain suunnilleen joka toinen sana esiintyy samanlaisena kaikissa säilyneissä käsikirjoituksissa (Gyllenberg, Uuden testamentin johdanto-oppi). Ensimmäinen uuden testamenttimme kirjat sisältävä käsikirjoitus Sinaiticus on vasta 300-luvulta. Aikaisemmilta ajoilta on vain lyhyitä tekstikatkelmia.
Ateismi, se ettei usko jumalaan, ei ole maailmanselitys tai uskomusjärjestelmä. Siinä on kyse vain yhden uskonnollisen väitteen kiistämisestä.
Voimme ajatella maailmankaikkeuden olleen aina olettamatta jumalaa ensimmäiseksi syyksi kuten Heikkilä. Jumalan olemassaolokaan ei kertoisi mitään jumalan ominaisuuksista ja tietystä jumalasta. Hyvä ja kaikkivoipa jumala on looginen mahdottomuus. Kosmiset, fysikaaliset ja biologiset ilmiöt tapahtuvat ilman jumalaa. Evoluutio on huolehtinut elollisen luonnon sopeutumisesta.