Hämeenlinnan Lentopallokerhossa pitkään jatkunut asiaton käytös pelaajia kohtaan on yksi esimerkki eettisistä väärinkäytöksistä, joita on viime aikoina putkahdellut julkisuuteen. Olympiakomitean eettisen kurinpitolautakunnan jäsen Eelis Paukku uskoo, että vastaavanlaiset tapaukset nousevat esiin myös jatkossa.
– Monissa lajeissa on vieläkin 1970–80-luvun itäeurooppalaista kulttuuria, miten valmennetaan ja kohdellaan ihmisiä. Se ei nykyään ole ok, mutta siihen on joissakin lajeissa ja seuroissa kasvettu. Nyt ihmiset ymmärtävät, ettei näin voi toimia, Paukku sanoo STT:n haastattelussa.
Hämeenlinnan Lentopallokerhon tapauksessa kyse oli managerin toiminnasta, joka sisälsi seksuaalissävyisiä puheita ja myös koskettelua.
Paukun mukaan seksuaalinen häirintä on vain yksi osa epäkohdista, joita on tullut esiin viimeisten vuosien aikana.
– On epäasiallista käytöstä valmentajilta, epäasiallisia valmennusmetodeja ja urheilijoiden painoon puuttumista.
Häirintätapaukset ovat vain pieni osa urheiluyhteisössä esiin tulleita erilaisia epäasiallisia toimintatapoja. Paukun mielestä kyse ei ole me too -liikkeen aiheuttamista aalloista, vaan lähinnä urheilun omista tyrskyistä.
– Tämä on enemmänkin yleinen trendi, että epäkohtia tuodaan esiin myös urheilussa. Näkisin, että tämä on osa isompaa muutosta, mitä tuodaan esiin ja mihin puututaan.
Oma urheilu-ura kantoi SM-pronssille
Eelis Paukulla, 27, on itsellään menestyksekäs tausta sekä oikeusalalta että urheilusta. Hän väitteli kaikkien aikojen nuorimpana suomalaisena oikeustieteiden tohtoriksi Lapin yliopistossa tammikuussa 2020.
Urheilu-uransa huipulle hän pääsi viime vuonna voittaessaan judon SM-pronssia alle 90-kiloisten sarjassa. Sen jälkeen Oulussa asuvan miehen tavoitteellinen kilpaurheilu muuttui aktiiviseksi harrastamiseksi. Judoura alkoi rovaniemeläisellä Koyamassa ja jatkui Oulun yliopiston judoseurassa.
Omien kokemustensa myötä Paukku ymmärtää hyvin, kuinka korkean kynnyksen urheilija joutuu ylittämään ottaessaan esiin epäeettisen toiminnan.
– Urheilija ottaa aina riskin, että johtaako asian tuominen esiin mihinkään. Ja jos ei johda, niin hänen asemansa on huono monissa lajiliitoissa. Monissa paikoissa toimintakulttuuri on sisäänpäin lämpiävää.
Paukun mukaan urheilija joutuu pohtimaan, mikä vaikutus asioiden esiin tuomisella on uraan. Valitettavasti usein vaikutus on negatiivinen.
Oikeusprosessit hankalia pienille lajiliitoille
Jos urheilija nostaa epäkohtia esiin, asiat käsitellään usein omassa lajiliitossa. Paukun mukaan varsinkin pienissä lajiliitoissa päätöksiä tehdään tunteella.
– Siellä on vapaaehtoisesti henkilöitä, joilla on ihan muu ammattitaito ja jotka eivät oikeudellista prosessiasiaa pystykään hoitamaan.
Hän tietää useita tapauksia, joissa eettiset valiokunnat tai kurinpitolautakunnat ovat tehneet päätöksiä kuulematta jotakin osapuolta. Kuulematta on voinut jäädä jopa henkilö, jota epäillään epäasiallisesta toiminnasta.
– Monesti urheilun oikeusturvalautakunnassa tämmöisiä päätöksiä on kaatunut.
Tilanteen parantamiseksi Paukku nostaa esille yhden hyvän esimerkin omasta lajistaan. Kamppailulajeilla on yhteinen kurinpitovaliokunta, joka ratkaisee kuuden eri lajiliiton asioita.
– Siellä käsitellään asioita eri näkökulmista, kun kaikki eivät tunne toisiaan.
Myös media tekee omaan työtään vallan vahtikoirana.
– Tiedän tapauksen oman päätyöni puolesta, missä mediapelko on vaikuttanut siihen, miten asioita käsitellään lajiliitossa.