Urheiluliitto SUL lähtee harkitun varovaisin askelin tavoittelemaan yleisurheilun 2030 Euroopan mestaruuskilpailuita Helsinkiin ja Olympiastadionille. Ensimmäisenä tavoitteena on pääsy hakijoiden kärkikolmikkoon, josta Euroopan yleisurheiluliitto EA jatkaa kisaisännän seulontaa ensi syksystä.
Muut kisoista kiinnostuneet ovat Belgrad, Bryssel, Göteborg, Lausanne ja Zürich.
– Haluamme tarjota meidän upeille kansainvälistä menestystä niittäneille urheilijoillemme mahdollisuuden menestyä kotikisoissa, SUL:n puheenjohtaja Riikka Pakarinen pohjusti hakupäätöstä torstaina Olympiastadionilla.
Pakarinen viittasi suomalaisten kymmenen mitalin saaliiseen alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa Espoossa viime kesänä.
– Nuo urheilijat olisivat parhaassa iässä 2030. Myös nykyiset huiput Wilma Murron johdolla voisivat jatkaa kotikisoihin, Pakarinen jatkoi.
Stadion kaipaa suurtapahtumia
Suomella on vankka maine yleisurheilumaana. Helsingissä on järjestetty 1952 olympialaiset, MM-kilpailut 1983 ja 2005 sekä EM-kilpailut 1971, 1994 ja 2012.
EA:n suuntaan vahvoja argumentteja ovat myös Espoossa ja Tampereella viime vuosina järjestetyt nuorten arvokisat. Lisäksi kisahaussa korostetaan valtion ja Helsingin kaupungin mittavaa satsausta, Olympiastadionin lähes 337 miljoonan euron remonttia.
Valtion ja kaupungin ratkaisuilla tähdättiin juuri EM-kisojen kaltaisiin suurtapahtumiin.
– Alustavia tunnusteluja on tehty, ja suhtautuminen on ollut erittäin myönteinen, Pakarinen kertoi päättäjien asenteesta.
Puheenjohtaja Pakarinen ja toimitusjohtaja Harri Aalto toimivat tässä vaiheessa kisahankkeen vetureina yhdessä projektipäälliköksi värvätyn Harri Halmeen kanssa.
Halmeen mielestä lajin suomalainen kisahistoria ja Olympiastadionin remontti ovat vahvoja viestejä Euroopan liitolle.
– Yleisurheilu on Suomessa iso juttu, Halme tiivisti niiden merkityksen.
Hakuun tarkalla taloudella
Suomessa hanketta markkinoidaan urheilijoiden, yleisön ja vapaaehtoisten kisakokemusten lisäksi talousluvuilla. Tavoitteena olisi 300 000 ihmisen kokonaisyleisö 6–7 kilpailupäivän tapahtumassa, jota seuraisi "miljardiluokan" tv-yleisö.
– Tällaisella tapahtumalla on hyvin mittavat aluetalousvaikutukset. On laskettu, että se olisi jopa sata miljoonaa euroa. Verotuloiksi on arvioitu noin kymmenen miljoonaa, Pakarinen kertoi.
Helsingin 2012 EM-kilpailuista koitui järjestäjille miljoonatappiot, mutta silloin Urheiluliitto sai taakakseen olympiakesän "välikisat". Kiinnostukseen vaikuttivat myös suomalaisen yleisurheilun silloinen alakulo ja mahdollisesti 2005 MM-kisojen läheisyys.
Silloisia kolhuja ei ole kuitenkaan unohdettu.
– Emme ala ottamaan mitään hirveää taloudellista riskiä. Teemme asiat järkevästi kisojen haku mukaan lukien, Pakarinen korosti.
– Teemme halvalla mutta laadukkaasti, toimitusjohtaja Aalto tuki puheenjohtajan ajatusta.
Hakuprosessi venyy kahden vuoden mittaan. Hakijat rajataan syksyllä kolmeen ja lokakuussa 2025 kahteen. Näillä näkymin EA päättää 2030 EM-kisojen järjestäjän keväällä 2026.
– Tässä ensimmäisessä vaiheessa katsomme, ketkä ovat kisahaussa tosissaan ja ketkä eivät, Aalto tiivisti ensi syksyyn jatkuvan tilannekartoituksen.