Hallituksen potkulakiesitys eteni, kun se esitettiin äsken eduskunnalle. Hallitus haluaa laskea irtisanomisen kynnystä poistamalla työsopimuslaista painavan syyn vaatimuksen. Jatkossa irtisanomiseen riittäisi pelkkä asiallinen syy.
Muutoksen todellinen käytännön merkitys jää "herran haltuun". Työministeri Marttinenkin on myöntänyt, että ’’vuosien kuluessa syntyy uutta oikeuskäytäntöä, joka lopulta näyttää, mille tasolle irtisanomiskynnys laskee.”
Irtisanomisen helpottamisen lisäksi hallitus suunnittelee poistavansa työnantajalta velvollisuuden selvittää, löytyisikö työntekijälle jotain muuta työtä irtisanomisen välttämiseksi. Nämä ovat merkittäviä heikennyksiä työsuhdeturvaan, ja tulevat vaikuttamaan yli kahden miljoonan palkansaajan elämään lisäämällä epävarmuutta työpaikan pysyvyydestä.
Hallitus perustelee lakimuutosta rekrytointikynnystä alentavana työllisyystoimena. Muutoksen vaikutukset työllisyyden kasvuun ovat vähintäänkin epämääräiset, elleivät suorastaan olemattomat.
Henkilöperusteinen irtisanominen ei ole Suomessa erityisen vaikeaa, joten siltäkin osin lain tarpeellisuudesta voidaan olla montaa mieltä. Lain mukaan työntekijä voidaan irtisanoa, jos hän on laiminlyönyt ja rikkonut työvelvoitteitaan tai hänen työntekoedellytyksensä ovat olennaisesti heikentyneet. Henkilöperustein tehtyjä irtisanomisia tai purkuja oli 2023 noin 12 400.
Jälleen kerran työntekijöiden oikeuksia heikennetään kyseenalaisin ja heppoisin perustein. Samoin kuin Orpon hallituksen muillakin työelämäheikennyksillä, myös irtisanomiskynnyksen madaltamisella on negatiivinen vaikutus työhyvinvointiin, perhesuunnitteluun ja kulutuskäyttäytymiseen.
On selvää, että hallituksen yksipuolinen toiminta omia etujärjestöjään miellyttääkseen on yksi painava syy Suomen tämän hetken karmeisiin työttömyyslukemiin.