Kysymys on ajoituksesta mitä suurimmassa määrin.
Näin tiivistää Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä sen, mikä on hänen mukaansa tärkeää energiaturvetta koskevassa päätöksenteossa.
Se, ettei Marinin hallitus tehnyt Helsingissä Vuosaaren ilmastokokouksessaan päätöksiä energiaturpeen verokohtelun kiristämisestä, on esimerkiksi ympäristöjärjestöissä nostettu hallituksen ilmastosaamattomuuden symboliksi.
Leskelän puolella aitaa ollaan taas sitä mieltä, että turpeen verokohteluun ei pidä tehdä muutoksia nyt, sillä sen käyttö hiipuu muutenkin ja huoltovarmuus on turvattava.
Vähenee, koska ja missä ajassa?
Turveasiat siirrettiin ilmastokokouksesta erillisen työryhmän mietittäväksi. Työryhmän pitäisi kokoontua jo maaliskuun aikana.
Yksimielisyys eri osapuolten välillä valitsee siitä, että fossiiliseksi polttoaineeksi lasketun energiaturpeen poltto tulee vähenemään tulevina vuosina.
Suomen Luonnonsuojeluliiton mielestä myös turpeen tukien leikkauksissa pitäisi päästä konkreettisesti ja nopeasti alkuun.
Turpeella tuotettu sähkö ja lämpö voitaisiin liiton puheenjohtajan Harri Höltän mukaan korvata uusiutuvilla energiamuodoilla, kuten aurinko- ja tuulivoimalla sekä kestävällä bioenergialla.
– Muun muassa purusta, kuoresta tai pienläpimittaisesta puusta tehdyllä metsähakkeella voidaan korvata turvetta erityisesti sisämaan polttokattiloissa, hän toteaa.
Puunpoltto vain lisääntyisi
Energiateollisuuden Leskelän mukaan mitään lisäohjausta ei tarvita siihen, että turpeen käyttö puolittuu hallitusohjelman mukaisesti vuoteen 2030 mennessä.
– Jos turpeen käytöstä luovuttaisiin arvioitua vauhtia nopeammin eli ennen vuoden 2030 puolitusta, yhtiöt joutuisivat tekemään vielä lisää investointeja metsäenergiaan perustuviin polttolaitoksiin, joihin sitten myös sitouduttaisiin lähivuosikymmeniksi.
– Teollisuuden ja metsänhoidon sivutuotteita ei riittäisi tarpeeksi, vaan yritykset joutuisivat polttamaan ainespuuksi kelpaavaa puuta tai tuomaan mittavasti energiapuuta poltettavaksi ulkomailta, Leskelä selvittää.
Polttamiselle vaihtoehtoiset teknologiat eivät hänen mukaansa ole vielä kaupallisesti saatavilla.
Höltän mukaan puunpoltto varmasti lisääntyisi etenkin alkuvaiheessa, jos turpeenpoltto ajettaisiin suunnittelematta alas äkillisesti.
– Tällaista ei kuitenkaan ole näköpiirissä, vaan turpeesta luovutaan vähitellen, hän arvioi.
Energiayhtiö Vapon toimitusjohtajan Vesa Tempakan mielestä veronkorotus johtaisi heti siihen, että kattiloissa palaisi turpeen sijaan myös korkeampaan jalostukseen sopivaa puuta ja puun tuonti lisääntyisi (LM 22.2.).
Hiilen korvaajat etsinnässä
Ulkomailta rahdattavan kivihiilen polton Suomi on päättänyt lopettaa vuonna 2029.
Suomen kaupungeista Helsinki tupruttaa kivihiiltä ylivoimaisesti eniten. Esimerkiksi toissa vuonna sillä tuotettiin yli puolet helsinkiläisten kaukolämmöstä.
Nyt kaupunki etsii kivihiilelle seuraajaa Salmisaaren voimalaan.
– Tavoitteemme on etsiä Salmisaaren kivihiilen korvaajaksi ratkaisuja, jotka eivät perustu polttamiseen, kirjoittaa Helenin yksikönjohtaja Janne Rauhamäki blogissaan (21.1.).
Koska Helsingin kivihiilen korvaajiakin yhä etsitään, olisiko turpeen veronkiristys rohkeaa ympäristöpolitiikkaa vai uhkarohkeaa energiapolitiikkaa? Kannattaisiko ainakin ensin odottaa, löytääkö pääkaupunki hiilelleen ympäristöystävällisemmän mutta luotettavan seuraajan?