Suomeen aiotaan rakentaa tuhansia uusia maatuulivoimaloita Saimaan rannoilta Lapin tuntureille asti. Entä kun tuulimyllyt lakkaavat pyörimästä? Suomesta tulee hylättyjen ja ränsistyneiden tuulivoimaloiden maa.
Suomi on osa Euroopan sähkömarkkinoita. Siihen on varauduttava, että valtavat merituulivoimapuistot, pienydinvoimalat ja kaikenlaisen energiantuotannon nopea kehitys tuhoavat jo ensi vuosikymmenellä maatuulivoimaloiden kilpailukyvyn. Ne pysähtyvät, kun tuulivoimapuistolla ei ole huoltoon ja kunnossapitoon tarvittavia varoja.
Keskikokoisen maatuulivoimalan perustuksissa on tuhat kuutiota betonia ja 130 000 kiloa raudoitusterästä. Suunnitteilla olevat tuulivoimalat ovat 250−300 metriä korkeita.
Saksassa laadittiin 2020 laajan selvitystyön tuloksena standardi tuulivoimaloiden purkamiseen ja kierrätykseen. Sen mukaan perustuksetkin on poistettava täydellisesti ja tuulivoimalan paikka ennallistettava niin lähelle alkuperäistä kuin mahdollista. Ruotsissa tuulivoimayhtiön pitää antaa viranomaisille ennen rakennustöihin ryhtymistä pankkitakaus tai muu vastaava vakuus voimaloiden purkamisen ja maa-alueen kunnostamisen varalta, jos yhtiö hakee lupaa kahden tai useamman yli 150 metrin korkuisen tuulivoimalan rakentamiseen.
Suomessa ei ole puhuttu muusta kuin luvituksen sujuvoittamisesta. Tuulivoimaloiden purkaminen on jätetty vastuuttomasti sen varaan, mitä tuulivoimayhtiö ja maanomistajat ovat maanvuokrasopimuksia tehdessään keskenään salaisesti sopineet tuulivoimaloiden purkamisesta ja maapohjan ennallistamisesta.
Jokainen uusi tuulivoimapuisto on tikittävä aikapommi. Suomeen tarvitaan nopeasti tuulivoimalaki, jolla varmistetaan tuulivoimaloiden kestävä ja hyväksyttävä rakentaminen sekä purkaminen ja maa-alueen ennallistaminen.
Kirjoittaja on sähköinsinööri ja opettaja.