Jalkapallo: "Oli hienoa huo­ma­ta, että seu­ral­la on kova luotto osaa­mi­see­ni", ku­vai­lee ro­va­nie­me­läis­jal­ka­pal­loi­li­ja Vilma Koi­vis­to siir­toaan yhteen Ruotsin huip­pu­jouk­kueis­ta

Pääkirjoitus: Venäjä jatkaa hyb­ri­di­ope­raa­tio­taan Suomen rajalla niin kauan kun se katsoo hyö­ty­vän­sä siitä

äänestä: Mikä on vuoden 2023 sy­käh­dyt­tä­vin lap­pi­lai­nen ur­hei­lu­ta­pah­tu­ma? Äänestä suo­sik­kia­si ja osal­lis­tu ar­von­taan

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Tilaajille

Tut­ki­mus: Tor­nion­joen lat­voil­ta läh­töi­sin olevat lohet pa­la­si­vat jokeen aiemmin kesällä kuin ala­juok­su­jen yksilöt

Itämeren pohjoisimpien jokien yläjuoksuilta lähtöisin olevat lohet ovat geneettisesti erilaisia kuin alajuoksujen yksilöt.

Latvavesien lohet ovat eri maata kuin alajuoksujen yksilöt, ainakin Tornionjoella ja Ruotsin Kalixjoella.

Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) tutkimuksessa selvisi, että Tornionjoen latvoilta lähtöisin olevat lohet palasivat jokeen aiemmin kesällä kuin alajuoksujen yksilöt.

Yläjuoksuilta lähtöisin olevat lohet viettivät lähes aina vähintään kaksi vuotta merellä ennen kutuvaellustaan jokeen.

Tiedotteen mukaan havainto on tärkeä Tornionjoen lohikannan kalastuksen kannalta, sillä lohi kasvaa jatkuvasti kokoa merellä ollessaan. Vanhat ja kookkaat lohet ovat erityisen haluttuja saaliskaloja ja lisäksi tärkeitä kantojen hyvinvoinnille: suurimmat yksilöt tuottavat kudulle selvitessään eniten poikasia.

Lue Digiä _vain 1 €/kk_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita