Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien Donald Trumpin ja Vladimir Putinin puhelu, Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin vierailut Suomeen ja Norjaan, Zelenskyin ja Trumpin puhelu, EU:n huippukokous sekä Saksan puolustusmenot. Päättyvään viikkoon on mahtunut paljon Ukrainan ja koko Euroopan turvallisuuden kannalta merkittäviä tapahtumia, jotka voi nähdä sekä myönteisessä että kielteisessä valossa.
Vaikka Putin ei vähemmän yllättävästi suostunut Yhdysvaltain ehdottamaan aselepoon Ukrainassa, eivät pahimmat pelot Trumpin Venäjä-myötäilystä ja Ukrainan uhraamisesta toteutuneet.
Zelenskyi puolestaan vakuutti soitettuaan keskiviikkona Helsingistä Trumpille, ettei tämä ollut painostanut Ukrainaa lisämyönnytyksiin. Zelenskyi pääsi sen sijaan toistamaan useasti Ukrainan perusvaatimukset itsemääräämisoikeudesta ja alueellisesta koskemattomuudesta. Ukrainalaiset ovat venäläisten ja yhdysvaltalaisten ohella mukana, kun energiakohteita koskevasta mahdollisesta tulitauosta neuvotellaan ensi viikon alussa Saudi-Arabiassa.
Synkkä realismi palasi Brysseliin
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku suhtautuu diplomatian mahdollisuuksiin varoen.
– Emme me voi sanoa tämän tilanteen kestävyydestä vielä tässä vaiheessa hirveästi mitään, hän arvioi.
EU:n huippukokous torstaina vaikutti monien arvioiden mukaan vesitetyltä versiolta parin viikon takaisesta ylimääräisestä huippukokouksesta. Silloin puhuttiin muun muassa kiireellisestä tarpeesta paikata katkolla ollutta Yhdysvaltain aseapua Ukrainalle.
Tämän viikon kokouksessa kuopattiin EU:n ulkosuhteiden korkean edustajan Kaja Kallaksen esitys jopa 40 miljardin euron avusta, eikä kokouksen päätelmiin tullut muuta mainintaa kuin tarve lisätä Ukrainan aseellista tukemista "vapaaehtoisuuden pohjalta". Esillä ollut kahden miljoonan tykistöammuksen haaliminen kokoon jäi halukkaiden maiden varaan.
– Valitettavasti näyttää siltä, että poliittisen tuen signalointi onnistuu, mutta heti kun pitäisi päästä konkretiaan, se jää enemmän jäsenvaltioiden omien toimien varaan, Iso-Markku vertaa kahta EU-huippukokousta.
Eikä poliittinen signalointikaan onnistu yksimielisesti Unkarin jäädessä toistuvasti pois yhteisestä EU-rintamasta.
Politico-verkkolehden haastattelemien nimettömien EU-lähteiden mukaan Brysselissä olikin tällä viikolla aistittavissa uusi ja synkkä realismin tunnelma.
Halukkaita muttei yksimielisiä
Iso-Markun mukaan Ukraina-tuessa saattaa osittain näkyä eläminen vähän liikaa päivittäisten tapahtumien varassa. Eli jos Trump ja Zelenskyi onnistuvat käymään puhelun, joka ei ole suoranainen katastrofi, se halutaan heti ylitulkita Yhdysvaltain paluuksi Euroopan rinnalle.
Päättyvän viikon perusteella näyttää yhä vahvemmin siltä, että merkittäviä ratkaisuja Ukrainan tukemisen suhteen syntyy EU:n sijaan niin kutsutussa halukkaiden koalitiossa. Sen seuraava kokous järjestetään ensi viikon torstaina Ranskassa.
Iso-Markku tosin muistuttaa, että kyse ei suinkaan ole yksimielisten koalitiosta.
– Sielläkin kyllä väännetään yksityiskohdista. Sanotaanko niin, että kaikki halukkaiden koalition maat eivät ole yhtä lailla halukkaita, tutkija muotoilee.
Saksan päätöstä lisätä puolustusmenoja sentään kehuttiin, mutta Politicon mukaan muissa EU-maissa jo pelätään valtion tukien saksalaisyrityksille vääristävän kilpailua.