Mainos

Tur­ve­mail­la on toi­mit­ta­va tar­kas­ti

Turvemaiden metsien käsittely on kokonaisuus, jossa on yhtä aikaa huomioitava kolme keskeistä asiaa: ympäristö- ja vesistövaikutusten minimointi, puiden tulevaisuuden kasvun varmistaminen ja kohteelle sopivien koneiden käyttö.

Erityskantavat suotelat hakkuu- ja ajokoneissa lisäävät mahdollisuuksia turvemaiden harvennushakkuiden liki ympärivuotiseen toimintaan. Metsätraktorin kuljettaja Oiva Sirviö ja metsäasiantuntija Heikki Hyppänen toteavat, että tämän kohteen puunkorjuu ilman kantavia teloja ei olisi marras-joulukuun vaihteessa onnistunut.
Erityskantavat suotelat hakkuu- ja ajokoneissa lisäävät mahdollisuuksia turvemaiden harvennushakkuiden liki ympärivuotiseen toimintaan. Metsätraktorin kuljettaja Oiva Sirviö ja metsäasiantuntija Heikki Hyppänen toteavat, että tämän kohteen puunkorjuu ilman kantavia teloja ei olisi marras-joulukuun vaihteessa onnistunut.

Viimeisimmän valtakunnan metsien inventoinnin mukaan kaksi kolmasosaa Lapin metsien hakkuupotentiaalista on harvennusmetsissä ja niistä iso osa tällä alueella sijaitsee turvemailla, Metsä Groupin Lapin hankinta-alueen piiripäällikkö Jarkko Parpala kertoo.

Metsä Group investoi Pohjois-Suomessa ja puunhankinta kasvaa tulevina vuosina. Kemin biotuotetehtaan puunhankinnan kasvusta 60 % ennakoidaan sijoittuvat harvennusmetsiin. Harvennusten tarkoitus on tehdä tilaa jäävälle puustolle, jotta puilla on paremmin tilaa järeytyä tukkipuiksi.

Perämeren alueen turvemaita ojitettiin 1960- ja 1970-luvuilla. Veden kyllästämä turve säilyy, mutta puut eivät oikein kasva. Siksi metsänomistajia kannustettiin tuolloin ojittamaan soita.

Nyt näillä vanhoilla ojitetuilla alueille kasvaa elinvoimaisia metsiä, joiden hyödyntäminen vaatii metsätoimijalta osaamista ja tarkkuutta. Nykyisin ymmärretään ojitettujen turvemaiden hyödyntämisen liittyvät ilmasto- ja vesistövaikutukset aiempaa paremmin.

Tasainen ja sopiva veden pinnan taso

– Kehitämme Metsä Groupissa turvemaiden metsänhoitoa niin, että metsätalous niillä on kannattavaa ja toiminnasta aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman pienet. Päivitimme turvemaiden hoito-ohjeemme vuonna 2020 ja toimimme niiden mukaisesti, Jarkko Parpala kertoo.

Tasaiseen veden pinnan tasoon voi päästä erilaisin keinoin, kohteesta riippuen. Perinteinen tapa turvemailla on ollut vanhojen, ajan saatossa umpeen kasvaneiden ojien kunnostaminen.

– Kunnostusojitusta ei kannata tehdä vain vanhasta tottumuksesta. Syy puuston kasvun hiipumiseen peitteisillä turvemaan kohteilla on yleisemmin ravinteiden puute, ei vedenpinnan taso. Liian tehokas turpeen kuivatus lisää hiilen vapautumista, mutta ei paranna puuston kasvua, Parpala sanoo.

Kun kunnostusojitustarpeen arvioi kriittisesti, säästää sekä rahaa että vähentää hiilipäästöjä. Jos kunnostusojitus on tarpeen, riittävä ojan syvyys on yleensä 60–80 senttimetriä ja usein riittää, että ojaverkostosta kunnostaa vain osan.

– Jos alue on taannoin ojitettu, eikä puuston kasvu siitä piristynyt, kannattaa tunnustaa tosiasiat: on alun perin ojitettu liian karu kohde. Tällaisissa tilanteissa kannattaa vakavasti harkita, että antaa turvemaan palautua luonnontilaan.

Tuhkalannoitus kirittää kasvua

Terveyslannoituksen avulla voidaan parantaa metsän kasvukykyä merkittävästi. Metsä Groupin metsäasiantuntija Heikki Hyppäsen mukaan lannoitustarvetta on varsinkin turvemailla, joissa kaliumin ja fosforin puutos rajoittaa puuston kasvua.

Torniolaisen metsänomistajan Jukka Rantakuparin metsiin tehtiin tuhkalannoitus viime talvena. Rantakupari odottaa mielenkiinnolla, kuinka turvemaan kasvu lähtee kiihtymään.
Torniolaisen metsänomistajan Jukka Rantakuparin metsiin tehtiin tuhkalannoitus viime talvena. Rantakupari odottaa mielenkiinnolla, kuinka turvemaan kasvu lähtee kiihtymään.

– Terveyslannoituksen vaikutus näkyy puustossa lannoitteesta riippuen vähintään 15–20 vuotta, joten kyse on pitkä aikaisesta investoinnista metsän tuoton hyväksi. Mitä paremmin puu kasvaa, sitä enemmän se myös sitoo hiilidioksidia ilmasta, Hyppänen kertoo.

Turvemaiden terveyslannoitukset tehdään nykyään pääasiassa tuhkalannoituksina, mikä on oiva esimerkki kiertotalouden hyödyistä.

Hyppänen kannustaa metsänomistajia myös piennarteiden tekoon turvemaille. Ne ovat edullisia rakentaa ja maksavat itsensä nopeasti takaisin parempana puun hintana, kun sekä korjuu että kuljetukset tehostuvat oleellisesti.

Piiripäällikkö Jarkko Parpalan mukaan piennartiet ovat edullinen ja tehokas tapa vahvistaa metsäomaisuutensa arvoa.
Piiripäällikkö Jarkko Parpalan mukaan piennartiet ovat edullinen ja tehokas tapa vahvistaa metsäomaisuutensa arvoa.

Harkitse myös peitteistä metsänhoitoa

Peitteisessä metsänhoidossa metsää ei uudisteta ja kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena, vaan metsiköissä on monen kokoisia ja eri-ikäisiä puita. Varsinkin rehevien turvemaiden puusto on lähtötilanteessa usein erirakenteista.

– Peitteisen metsänhoidon hakkuissa poistetaan osa puustosta poimintahakkuin tai pienaukkohakkuulla. Hakkuukierto toistuu metsikössä noin 15–20 vuoden välein. Onnistumisen edellytys on, että uusia taimia syntyy luontaisesti ja uusia puita kehittyy. Turve on todetusti hyvä taimettumisalusta, kun siinä on runsaasti kosteutta ja typpeä, Parpala sanoo.

Piiripäällikkö Parpalan mukaan poimintahakkuin toteutettava metsänkasvatus voi pienemmästä puuntuotoksesta huolimatta olla viljelymetsää kannattavampaa nimenomaan turvemailla.

– Keskeisin etu menetelmässä on se, että maanomistaja voi onnistuessaan välttää turvemailla muutoin työläät ja kalliit uudistamis- ja taimikonhoitokulut, Parpala summaa.

Oikea kalusto oikeaan aikaan

Puun koneellinen korjuu turvemailla vaatii huolellista suunnittelua. Jarkko Parpalan mukaan Metsä Groupin tavoitteena on, että kolmannes ojitettujen turvemaiden puustosta pystytään korjaamaan kesäaikaan.

– Sopimusyrittäjämme tekevät hakkuut ja meille on tärkeää, että voimme tarjota heille töitä mahdollisimman tasaisesti ympäri vuoden, Parpala sanoo.

– Käytännössä hakkuu- ja ajokone on kesäaikaan varusteltu kantavilla, vähintään 90 cm leveillä teloilla. Ne saattavat näyttää karuilta, mutta levittävät koneen painon laajemmalle alueelle. Idea on sama kuin metsäsuksissa, Parpala selittää.

Kovin sateisen jakson aikana ei kesälläkään ole turvemaille menemistä. Suurin osa turvemaiden kohteista korjataan talvisin juuri roudan ja lumen suoman kantavuuden turvin.

– Metsä Groupin emoyhtiö on Metsäliitto Osuuskunta, ja me toimimme yksityisten ihmisten omistamissa metsissä. Haluamme toimia hyvin ja laadukkaasti kaikissa metsissä, myös turvemailla. Kehitämme toimintaamme ja koulutamme sekä omaa että sopimusyrittäjiemme henkilöstöä, Parpala summaa.

Kiinnostuitko aiheesta? 

Ota yhteyttä: jarkko.parpala@metsagroup.com tai löydä lähin metsäasiantuntijasi osoitteessa: metsagroup.com/fi/puunhankinta/ota-yhteytta/paikallinen-metsaasiantuntijamme/