Unkari ostaa Ruotsilta neljä Saab Gripen -hävittäjää nykyisten 14:n lisäksi. Asiaa koskeva sopimus allekirjoitettiin pääministeri Viktor Orbanin ja pääministeri Ulf Kristerssonin tapaamisen yhteydessä Budapestissä perjantaina. Samalla hävittäjiä koskevaa tukisopimusta jatkettiin kymmenellä vuodella vuoteen 2036.
Unkari on maksanut vähitellen vuodesta 2006 vuokrattuina käyttämiään 14:ää Gripen-konetta, jotka siirtyvät kokonaan Unkarin omistukseen vuonna 2026.
Myytävät koneet ovat vanhempaa C-mallia, eivät E-versioita, jotka olivat mukana kilpailussa Suomen seuraavasta hävittäjäkalustosta.
Uutistoimisto TT:n mukaan tarjous neljästä koneesta olisi ollut voimassa enää ensi viikkoon saakka, minkä jälkeen koneiden hinta olisi noussut. Ruotsin hallituksen mukaan kaupoista Unkarin kanssa on neuvoteltu vuodesta 2021 alkaen.
"Hävittäjäkaupat eivät ratkaisseet"
Unkarin parlamentin on määrä äänestää Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnista maanantaina. Orban antoi lehdistötilaisuudessa ymmärtää, ettei asiaan liity enää ongelmia.
– Maanantaina parlamentilla on istunto ja teemme tarpeelliset päätökset, ja sitten tämä vaihe on saatu loppuun, Orban sanoi.
Vain yhden äärioikeistopuolueen odotetaan äänestävän ratifiointia vastaan.
– Me olemme pian liittolaisia, iloitsi Kristersson.
Orbanilta kysyttiin lehdistötilaisuudessa, mikä sai hänet muuttamaan mielensä Ruotsin hyväksymisestä. Pääministerin mukaan kyse ei ollut mielenmuutoksesta vaan prosessista, jossa Unkarin ja Ruotsin välille rakennettiin uudelleen luottamusta.
– Muuten emme voi olla valmiita puolustamaan toisiamme ja kuolemaan toistemme puolesta, Orban perusteli.
Samalla Orban torjui ajatuksen, että hävittäjäkaupat olisivat olleet edellytys Ruotsin jäsenyyden ratifioinnille.
– Tämä ei ole mikään kauppasopimus, Nato(-jäsenyys) Gripeneistä. Niin ei ole asian laita, Orban vakuutti.
Jonkinlaisen voiton Orban perjantain tapaamisesta sai, sillä vielä tämän kuulu alussa Kristersson sanoi, että matkustaisi Budapestiin mieluusti vasta Nato-jäsenyyden ratifioinnin jälkeen.
Jäseneksi jo viikon kuluttua?
Ennen perjantain tapaamista Orban sanoi radiohaastattelussa, että Unkarin ja Ruotsin on hyväksyttävä toistensa erilaisuudet. Hänen mukaansa Ruotsi edustaa toisenlaisia arvoja kuin Unkari, jossa vallitsevat kristilliset perhekeskeiset näkemykset.
– Me olemme rauhan puolesta ja Ruotsin sodan puolesta Ukrainan ja Venäjän konfliktissa, Orban lisäsi.
Kristersson oli lehdistötilaisuudessa Orbanin kanssa samoilla linjoilla maiden erimielisyyksistä.
– Emme ole samaa mieltä kaikesta, mutta siitä olemme, että meidän täytyy työskennellä aktiivisemmin yhdessä, kun yhteistä maaperää löytyy, Kristersson sanoi.
Unkari jäi viimeiseksi ratifioijaksi sen jälkeen, kun Ruotsin ja Turkin välinen Nato-solmu viimein avautui ja Turkki ratifioi Ruotsin jäsenyyden tammikuussa.
Unkarin parlamentin äänestyksen jälkeen ratifiointiasiakirja on vielä talletettava fyysisesti Yhdysvaltain ulkoministeriöön, minkä jälkeen pääsihteeri Jens Stoltenberg voi kutsua Ruotsin liittymään Naton jäseneksi. Parhaimmillaan sinikeltainen lippu voi nousta salkoon Naton päämajan edustalla Brysselissä jo ensi viikon lopulla.
