Tu­le­vai­suu­den jou­lu­lii­ken­tees­sä "la­tau­sa­se­mat voivat huutaa hoo­sian­naa" – Au­to-alan kes­kus­liit­to ja pe­las­tus­lai­tos ovat va­rau­tu­neet säh­kö­au­to­jen rajuun kasvuun

Autoalan keskusliiton tekninen johtaja Jouko Sohlberg uskoo, että päteviä autonasentajia on riittävästi myös tulevaisuudessa, vaikka Suomen autokanta sähköistyisi rajusti seuraavien vuosikymmenien aikana.

– Ajan vaatiman teknologian mukaan mennään oppilaitoksissakin, ja esimerkiksi kaikilla valmistuvilla asentajilla on nykyään perustiedot sekä sähköautoista että niitä koskevien sähkötöiden turvallisesta tekemisestä.

Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa ajoneuvonasentajiksi opiskelevat ovat opetelleet sähköauton korjaamista jo usean vuoden ajan. Käytännön harjoitusten kohteena on oppilaitoksen oma hybridiauto.

– Kurssi järjestetään Kokkolassa aina kolmannen vuosikurssin eli valmistuvan luokan opiskelijoille, päätoiminen tuntiopettaja Pasi Herronen kertoo.

Ammattioppilaitoksessa opitaan lähinnä työn perusteet ja varotoimenpiteet, jotka on syytä aina ottaa huomioon, kun tehdään töitä sähkön kanssa.

– Sähköautoihin tarvittavat asennustyöt tehdään varta vasten näitä töitä varten suunnitelluilla, suojatuilla työkaluilla. Lähietäisyydellä on varotoimenpiteenä myös koukku, jolla voi irrottaa virtapiiriin kiinni jääneen onnettomuustilanteessa, onneksi sitä ei ole vielä tarvittu.

Pasi Herronen ei ole huolissaan siitä, etteikö Suomessa olisi asiansa osaavia autonasentajia myös tulevaisuudessa.

– Perusopit saadaan koulussa ja työpaikoilla, eli merkkikorjaamoissa autotehtaiden omat kouluttajat hoitavat asentajien opit vaaditulle tasolle myös uusien sähköautomallien suhteen.

Onnettomuuspaikalla täytyy aina varoa, oli energiatyyppi mikä tahansa

Pelastusopistossa Kuopiossa valmistaudutaan niin ikään tulevaisuuteen. Auton energiatyyppi vaikuttaa siihen, kuinka pelastuslaitos onnettomuustilanteessa toimii, kertoo pelastustoiminnan tiimin opettaja Pekka Heiskanen.

– Uudet autot on nykyisin hyvin suojattu ja varustettu erilaisilla turvalaitteilla esimerkiksi tulipalon varalta. Sähköauton akuissa on erotin, joka kytkee korkeajännitteen pois päältä, jos siihen tulee oikosulku.

Onnettomuuspaikalla täytyy olla aina varovainen, ja Heiskanen suosittelee ensimmäisenä onnettomuuspaikalle saapunutta lähestymään paikan päällä olevia ajoneuvoja aina sivulta päin.

– Auton keulassa ja heti takana ovat ne isoimmat riskin paikat, jos ajoneuvo lähtee syystä tai toisesta liikkumaan. Sen sijaan en usko, että sähköautojenkaan kanssa sähköiskun mahdollisuus on kovinkaan todennäköinen, on niissä sen verran hyvät suojaukset.

Heiskanen kertoo, että pelastuslaitoksen näkökulmasta sähköauto on tosin melko hankala sammutettava.

– Se tahtoo palaa niin kauan kun akussa on energiaa jäljellä. Ja akun palaessa syntyy erittäin vaarallisia savukaasuja.

Sähköisen liikenteen tarvitsema infra mietityttää ammattilaisia

Kotimaan liikenne on mahdollista saada täysin hiilettömäksi vuoteen 2045 mennessä. Se vaatisi kuitenkin ajoneuvokannan vaihtumista niin, että kaksi kolmesta liikenteessä olevasta ajoneuvosta olisi sähköauto. Tavoite kuulostaa Sohlbergin mielestä hurjalta.

– Valtiolta vaaditaan nyt aikamoisia lainsäädännöllisiä temppuja, että autokanta uudistuu noin nopealla aikataululla.

Autotehtaat ovat panostaneet viime vuosina vahvasti sähköautomalliensa tekemiseen ja etenkin akkuteknologian kehittämiseen.

– Suomi on kuitenkin pieni maa tässä kokonaisuudessa, ja globaalien autonvalmistajien näkökulmasta meidän markkinamme on melko pieni, Sohlberg pohtii.

Auto- ja logistiikka-alan ammattilaiset suhtautuvat epäillen myös siihen, kuinka sähköisen liikenteen vaatima infra, lähinnä sähköautojen latausverkosto, saadaan rakennettua riittävän kattavaksi seuraavien vuosikymmenten aikana.

– Voin vain kuvitella esimerkiksi joululiikenteen sujumista siinä vaiheessa, kun suomalaiset autoilevat varmaan jatkossakin sukulaisia tapaamaan joulun pyhinä. Siinä muuten maanteiden varsilla olevat latausasemat voivat huutaa hoosiannaa, Pasi Herronen visioi.