Yli satavuotiaat hyväryhtiset petäjät saivat väistyä Kemijärven Kiehispirtin tontilta perjantaina iltapäivästä. Ihmettelijöitä kaupungin tempaukselle on riittänyt, sillä kokoontumispaikkana toimivalla Kiehispirtillä on käyttäjiä kymmenistä eri yhdistyksistä.
– Ne, jotka niiden kaatamisesta ovat päättäneet niin ovat varmasti tarkoin harkinneet asian, toteaa Pirjo Ilmonen hallituksen kokousta tiistaina istuneesta Koillis-Lapin mielenterveysseurasta.
Ilmonen huomasi puiden katoamisen vasta alkuviikosta. Hän ei halua ottaa kantaa puolesta tai vastaan, mutta uskoo, että moni olisi halunnut säästää suuret puut.
Saman yhdistyksen jäsen Seija Törmänen tietää, että puutkin tulevat määränsä päähän jossain vaiheessa. Kemijärveltä esimerkiksi Puikkolasta löytyy hyvinkin vanhoja mäntyjä.
Kiehispirtin pihan neljästä suuresta kannoista voi päätellä, että jokainen kaadettu puu oli tsaarinvallan ajalta. Paksut ja tuuheat oksat toivat pihaan kaivattua varjoa, sillä nyt syysaurinko pääsee paistamaan suoraan ikkunoista sisään.
– Puut olivat kasvaneet vaarallisen lähelle rakennusta ja olivat riski turvallisuudelle, toteaa kaupungin teknisen palvelualuejohtaja Markku Kankaanranta.
Erillistä lupaa niiden kaatamiseen ei tarvinnut hakea, mutta maisematyölupa tarvitaan, jos puita on paljon. Luvan myöntää rakennustarkastaja, jonka harkintavaltaan kuuluvat kaikki puiden kaatamiset asemakaava-alueella.
Kankaanrannan mukaan keväällä pohditaan, että mitä toimenpiteitä Kiehispirtin piha tarvitsee. Vierestä kolme vuotta sitten puretun seminaarin pihalla vanhoja mäntyjä on vielä kymmenkunta.
Puiden kaatoja tekevä Saura-säätiö jatkaa kaupungin puistoalueiden siistimistä tällä ja ensi viikolla ainakin Sipovaarassa ja Kallaanvaarassa.
– Pienemmät puut menevät polttopuuksi, mutta suuremmat erät myydään, Kankaanranta kertoo.