Suomalaisten näkemys Yhdysvalloista ja luottamus sen sotilaalliseen tukeen ovat tutkitusti laskeneet selvästi presidentti Donald Trumpin toisen presidenttikauden alettua. Puolustusvoimien strategiapäällikkö, kenraalimajuri Sami Nurmi, on hyvin tietoinen muutoksesta, mutta ei ole havainnut sen seurauksia omassa työssään.
– Niiden tapaamisten perusteella kaikki menee suunnitelmien mukaan, ja me olemme (Yhdysvaltain) tärkeä kumppani, Nurmi sanoo.
Yhteistyö on ollut paremminkin tiivistymään päin, kun syyskuussa 2024 voimaanastunutta DCA-puolustusyhteistyösopimusta on ryhdytty viemään tänä vuonna käytäntöön.
Elokuun alkupuolella allekirjoitettiin ensimmäinen DCA:n puitteissa syntynyt täytäntöönpanoasiakirja rakentamisen ja infrastruktuurin osalta ja uusia on valmistelussa muilta aloilta.
Puolustusvoimat tiedotti elokuussa Yhdysvaltain sotilaallisen läsnäolon vahvistumisesta Suomessa loppuvuodeksi. Tiedotteessa sai huomiota Nurmen kommentti, jonka mukaan katukuvassa näkyvät yhdysvaltalaiset ovat "tervetulleita", ja heille voisi suoda vaikka "nyökkäyksen ja hymyn".
Ongelmia ei vielä
Nurmi kiistää, että tiedotteen muotoilu olisi ollut reaktio käytösongelmiin puolin tai tosin – sellaisia ei hänen tietoonsa ole tullut.
– Se oli tarkoitettu hauskaksi kevennykseksi, johon kaikki sitten yllättäen tarttuivat, Nurmi sanoo hyväntuulisesti.
Hän arvioi, että esimerkiksi Rovaniemellä tai Raaseporissa suomalaissiviileiden ja yhdysvaltalaissotilaiden välillä on jo varmasti ehtinyt olla paljonkin kohtaamisia. Kun ne jatkuvat, ovat jonkinlaiset ongelmatkin väistämättömiä.
– On ihan varmaa, että jossain vaiheessa ylilyöntejä tulee, ja sitten niistä keskustellaan. Nurmi sanoo.
Suomessa kulloinkin olevien yhdysvaltalaissotilaiden tarkkaa määrää ei kerrota. Harjoitusta kohden heitä saattaa olla kymmeniä tai satoja. Nurmen mukaan pysyvämpi muutos aiempaan ei ole ehkä niinkään yhdysvaltalaissotilaiden kokonaismäärässä, vaan yksittäisten harjoitusten aiempaa pidemmässä kestossa.
Zapad-harjoitus seurannassa
Ukrainan sodan ohella lännessä seurataan tarkasti syyskuussa Valko-Venäjällä ja Venäjällä pidettävää suurta Zapad 2025 -sotaharjoitusta. Venäjän sääntömääräiseen harjoitussykliin kuuluva edellinen Zapad pidettiin vuonna 2021 vain vajaat puoli vuotta ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan.
Harjoituksen suuruudesta ja tarkasta sijainnista on annettu julkisuuteen vaihtelevia tietoja. Valko-Venäjän puolustusministeri kertoi elokuussa, että Zapadin aikana harjoitellaan muun muassa keskimatkan ballistisen Oreshnik-ohjuksen käyttöä.
– Seuraamme harjoitusta tietysti tosi tarkasti, koska se järjestetään täällä Euroopan lähialueella. Mutta uskoisin, että Ukrainan tilanne pitää venäläiset kiireisinä ja vaikuttaa harjoituksen toteutukseen, Nurmi sanoo.
Kansainvälisessäkin mediassa noteerattiin loppukeväästä Venäjän valmistelut joukkojen lisäämiseksi Suomen lähellä olevissa tukikohdissa. Nurmen mukaan kyse on tässä vaiheessa nimenomaan valmistelusta.
– Venäjä on edelleen hyvin paljon kiinni Ukrainassa. Mutta siihen valmistaudutaan, että ne joukot jossain vaiheessa palaavat. Myös uusiin paikkoihin, ei pelkästään sinne, mistä ne lähtivät, Nurmi sanoo.
Lähteenä myös Elinkeinoelämän valtuuskunta, puolustusministeriö, Maavoimat, Moscow Times, New York Times