Simon, Keminmaan, Tervolan, Tornion ja Ylitornion hirvitalousalueella kaadettiin kuluneella metsästyskaudella yhteensä 9 278 hirveä. Aikuisia niistä oli 6 558 ja vasoja 2720. Lupien käyttöaste toteutui 80,8-prosenttisesti. Koko Lapissa kaatoprosentti jäi 71,4:ään.
Tornion riistanhoitoyhdistyksen alueella lupaprosentti täyttyi peräti 95-prosenttisesti.
– Prosenttiluku on ollut meillä useana vuotena yli 90. Pyrimme arvioimaan hirvikannan mahdollisimman totuudenmukaiseksi, sillä haluamme pitää hirvikannan tasaisena. Silloin riittäisi metsästettävää seuraavinakin vuosina ja metsä- sekä liikennevahingot jäisivät mahdollisimman alhaisiksi. Liikennevahinkoja on sattunut lähinnä junan ja hirvien kesken Karungin Nivavaarassa, Tornion riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Esa Kurtti kertoo.
Tehokkaaseen metsästykseen osasyy löytyy itse metsästysalueesta.
– Torniossa alueet ovat pieniä ja metsätieverkosto on tiheä. Metsästäjät tuntevat hirvien kulkureitit hyvin ja se tuo hyvien koirien ja tutkien ohella tehokkuutta metsästykseen, Kurtti sanoo.
Tornion tilastoissa poikkeamaa löytyy myös vasojen osuudesta kokonaissaaliista. Torniossa kaadettiin 137 aikuista hirveä ja peräti 128 vasaa. Vasojen osuus oli 48,3 prosenttia saaliista.
– Se on korkea luku. Vielä kaksi vuotta sitten meidän alueella oli uupelo vasoista. Vasojen kaatomäärä yllätti enemmän kuin kokonaiskaatoprosentti.
Tornio poikkeaa keskiarvosta myös syyskuun hirvisaaliin suhteessa riistanhoitoyhdistyksen kokonaissaaliiseen. Lapissa noin kolmannes hirvistä kaadettiin syyskuussa, Torniossa vain kymmenen prosenttia.
– Syyskuun jahti jakaa mielipiteitä. Lihan säilyttämisessä lämpiminä ilmoina voi joillakin seurueilla olla vaikeuksia, jos kylmiötä ei ole käytössä. Vasat ovat syyskuussa vielä pieniä, joten niitä ei kannata ampua. Metsästyskohteina ovat ainoastaan ylivuotiaat hirvet ja sonnit. Emä, jota vasa seuraa, on suojattu, Esa Kurtti sanoo.
Torniossa tehdään hirvien lentolaskenta viikolla kymmenen ja vielä myöhemmässä vaiheessa maastolaskenta.
Iso vaihteluväli
Yli 90 prosentin toteutuneeseen käyttöasteeseen yllettiin Lapissa myös Posiolla ja Sodankylässä. Inarissa kaadettiin ainoastaan 36,3 prosenttia lupahirvistä.
– Kaatomäärät vaihtelevat eri yhdistysten kesken. Yleensä se on 70 ja 80 prosentin välillä, Suomen riistakeskuksen Lapin hirvitalousaluesuunnittelija Ville Viitanen kertoo.
Viime talvena sai hirviä metsästää kolmatta kertaa tammikuussa. Myös tammikuun jahti jakaa metsästäjien mielipiteitä.
– Pyynti tapahtuu tammikuussa hiihtäen. Koiria ei saa käyttää hirvijahdissa. Joidenkin mielestä naakimispyynti tuo mukavaa vaihtelua jahtiin, Ville Viitanen sanoo.
Lapissa kaadettiin 2020–2021 yhteensä 9 278 hirveä, joista vasoja oli 2 720. Simon, Keminmaan, Tervolan, Tornion ja Ylitornion hirvitalousalueella saalista tuli yhteensä 1 799 hirven verran, joista vasoja oli 702.
Metsästyskaudella 2019–2020 Lapissa saatiin saaliiksi 9033 hirveä, joista kolmasosa oli vasoja. Myönnetyistä 10 403 pyyntiluvasta käytettiin 72 prosenttia.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan talvehtiva hirvikanta Lapissa oli noin 20 400 hirveä.
Hirvisaalis
Lapissa hirvisaaliin huippulukema saavutettiin 2010. Saalis oli 13 000 hirveä.
2013 saalis oli alimmillaan jääden noin 4 800 hirveen.
Vuodesta 2013 lähtien saalismäärät ovat kasvaneet aina vuoteen 2019 saakka.
Lapissa ammutaan tammikuun aikana eniten hirviä verrattuna muuhun Suomeen.
Ylä-Lapin alueella syyskuun saaliiden osuus on merkittävä osa kokonaissaaliista. Pienin osuus on Tornion ja Simon rhy:n alueilla.
Pohjois-Suomessa metsänomistajille korvataan tänä vuonna hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja yhteensä 587 800 eurolla. Summa on noin 100 000 euroa enemmän kuin vuosi sitten. Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla hirvivahinkokorvauksia maksetaan kaikkiaan 201 hakijalle 1460 hehtaarin pinta-alalta.
Koko maassa hirvivahinkoja korvataan tänä vuonna noin 1,3 miljoonalla eurolla. Korvauksia haettiin edellisvuotta vähemmän. Viime vuonna hirvivahinkoja maksettiin 1,4 miljoonaa euroa.
Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti noin kolmen metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Hirvet syövät puuntaimien oksia, latvuksia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja, mikä heikentää taimikon kasvua.
Pohjois-Suomessa hirvituhot ovat lisääntyneet myös taimikkovaihetta varttuneemmissa männiköissä. Näitä tuhoja esiintyy varsinkin karuilla mailla, missä mäntyjen paksu kaarna ei yllä kovin korkealle ja hirvet ylettyvät talvihangilla syömään männyn ohuempaa hilsekaarnaa.