Lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le

Mainos: Lapin Kansan syys­lo­ma­tar­jous 5 viikkoa diginä ja pai­net­tu­na! Tilaa tästä.

Tor­nioon­kin saadaan kan­sa­kou­lu

Tornion kansakoulun kehitykselle oli valtava merkitys sillä, että ilman perillisiä 1869 kuollut suurkauppias Johan Matias Porthan testamenttasi lähes kaiken omaisuutensa perustettavan kansakoulun hyväksi. Testamentista aiheutuneet riidat sekä sen ehdot kuitenkin aiheuttivat sen, että varat saatiin käyttöön vasta vuosikymmenten kuluttua. Niillä rakennettiin 1910 valmistunut moderni koulutalo, johon kaikki kansakoulun toiminnat sijoitettiin – aiemmin koulua oli pidetty eri puolilla kaupunkia jopa neljässä eri paikassa. Kuva on otettu 1930-luvulla.
Tornion kansakoulun kehitykselle oli valtava merkitys sillä, että ilman perillisiä 1869 kuollut suurkauppias Johan Matias Porthan testamenttasi lähes kaiken omaisuutensa perustettavan kansakoulun hyväksi. Testamentista aiheutuneet riidat sekä sen ehdot kuitenkin aiheuttivat sen, että varat saatiin käyttöön vasta vuosikymmenten kuluttua. Niillä rakennettiin 1910 valmistunut moderni koulutalo, johon kaikki kansakoulun toiminnat sijoitettiin – aiemmin koulua oli pidetty eri puolilla kaupunkia jopa neljässä eri paikassa. Kuva on otettu 1930-luvulla.
Kuva: Tornionlaakson museo.

Tornio oli maineikas koulukaupunki: kaupungin pedagogio perustettiin jo 1630 ja se oli yli kahden vuosisadan ajan valtakunnan pohjoisin koulu. Koulun toimintaedellytykset paranivat 1820-luvulla, kun sitä varten rakennettiin Keskikadulle komea koulutalo, joka varustettiin näyttävällä tornilla.

Pedagogioon ei kuitenkaan voinut mennä ilman pohjatietoja: lukemaan ja kirjoittamaan opittiin kotona, lukkarinkoulussa tai ns. mamsellinkoulussa, jollaisia pienten lasten opettamiseen erikoistuneet naiset pitivät Torniossakin.

Koko kansan valistamiseen tähdännyt ajatus kansakoululaitoksesta virisi Suomessa 1800-luvun puolivälissä. Vuonna 1866 kansakoulujen perustaminen kaupunkeihin määrättiin pakolliseksi. Torniossa koulu saatiin perustetuksi vasta 1874, sen jälkeen kun oli keksitty, kaupungin viljelyspalstojen vuokratulot voitiin käyttää koulusta aiheutuneiden menojen kattamiseen.

Kansakoulu sai aikaan valtavan muutoksen etenkin vähävaraisten kotien lasten oppisivistyksessä. Sen sijaan suuri osa Tornion virkamiesten ja kauppiaiden lapsista ei vielä 1800-luvulla käynyt kansakoulua, vaan he kävivät joko ruotsinkielistä koulua Haaparannalla tai olivat yksityisopetuksessa ennen pyrkimistään oppikouluun. Vasta oppivelvollisuuslain voimaantulo 1921 teki kansakoulusta kaiken kansan koulun.

Kirjoittaja on Tornionlaakson museon amanuenssi