Tähtijuttu: Lappi on Naton sol­mu­koh­ta, sanoo Ul­ko­po­liit­ti­sen ins­ti­tuu­tin johtaja Mika Aaltola

Kysely: Var­jos­taa­ko korona pik­ku­jou­lu­ja? Osal­lis­tu Lapin Kansan net­ti­ky­se­lyyn

Linnan juhlat: Saitko kutsun Linnan juh­liin? Il­mi­an­na itsesi tai tut­ta­va­si Lapin Kansan toi­mi­tuk­sel­le

Äänestys: Mikä on vuoden 2022 sy­käh­dyt­tä­vin lap­pi­lai­nen ur­hei­lu­ta­pah­tu­ma?

Tornion te­räs­teh­taan kier­rä­tys­me­tal­leis­ta ha­vait­tu ra­dio­ak­tii­vi­suut­ta - sa­tei­ly­läh­tei­den tarkka al­ku­pe­rä ei ole tie­dos­sa.

Vahingossa sulatukseen joutuvaan säteilyn lähteeseen liittyy aina vaaran mahdollisuus. Sateilylähteiden tarkka alkuperä ei ole tiedossa.

Terästehdas mittaa säteilyn kaikesta sisään tulevasta kierrätysmetallista.
Terästehdas mittaa säteilyn kaikesta sisään tulevasta kierrätysmetallista.
Kuva: Pekka Aho

Säteilyturvakeskus (STUK) sai vuoden sisään kuusi ilmoitusta kierrätysmetallin joukossa Outokummun Tornion terästehtaan sulatukseen joutuneista säteilylähteistä. Koska tehtaan turvallisuustoiminnot ovat kunnossa, säteily ei vaarantanut kenenkään turvallisuutta.

STUK luokitteli toistuneet tapahtumat luokkaan yksi kansainvälisellä ydinlaitos- ja säteilytapahtumien vakavuusasteikolla (INES). Seitsenportaisella asteikolla luokka yksi tarkoittaa ”poikkeuksellista turvallisuuteen vaikuttavaa tapahtumaa”.

STUKin Säteilytoiminnan valvonta -osaston johtaja Tommi Toivonen huomauttaa, että vahingossa sulatukseen joutuvaan säteilyn lähteeseen liittyy aina vaaran mahdollisuus. Säteilymittauksen ja ilmoitusjärjestelmän täytyy toimia ja työntekijöiden täytyy tietää, mitä tilanteessa pitää tehdä.

Sulatetuista säteilylähteistä ei ollut vaaraa ympäristölle. Lähes kaikki radioaktiiviset aineet sitoutuivat kuonaan, pieni osa tarttui pölyyn ja jäi kiinni tehtaan suodattimiin. Radioaktiivisia aineita sisältävä kuona on jätettä ja sen käsittely ja läjittäminen aiheutti tehtaalle paljon ylimääräistä työtä.

Tornion terästehtaalla sulatettiin romumetallin seassa joulukuun 2019 ja joulukuun 2020 välisenä aikana viisi kertaa säteilylähteitä, jossa radioaktiivinen aine oli amerikium (Am-241) ja kerran sulatukseen joutui bariumia (Ba-133). Koska tapahtumat huomattiin vasta sulatuksessa, ei ole tietoa, joutuiko sulatukseen kerralla yksi vai useampi säteilylähde.

Ulkomailta tulleiden lastien seassa olleiden säteilylähteiden tarkkaa alkuperää ei tiedetä. Amerikiumia on säteilylähteenä esimerkiksi teollisuudessa käytettävissä kosteus- ja tiiveysmittareissa ja bariumia esimerkiksi terveydenhuollon ja teollisuuden laitteiden kalibrointilähteissä.

Terästehdas mittaa säteilyn kaikesta sisään tulevasta kierrätysmetallista. Ison romulastin sisällä säteilysuojuksessa olevia säteilylähteitä ei hyvinkään toimiva valvonta välttämättä huomaa, koska ympäröivä kierrätysmetalli vaimentaa säteilyn tehokkaasti. Etenkin Am-241 on vaikea havaita kierrätysmetallin joukosta.

– Suomessa löydetään säteilylähteitä tänne tuotavan romumetallin seasta varsin usein muihin maihin verrattuna, toteaa johtaja Tommi Toivonen.

Se on hänen mukaansa osoitus suomalaisten yritysten hyvästä valvonnasta ja vastuusta. Säteilylähteet löydetään ja niistä myös kerrotaan viranomaiselle.

Säteilylähteisiin liittyvä ongelma on kansainvälinen.

– Täällä Suomessa hoidetaan oireita, mutta tauti pitää parantaa kansainvälisellä yhteistyöllä, sanoo johtaja Toivonen.

Tilanne Suomessakin helpottuisi, jos käyttäjät huolehtisivat säteilylähteistään asianmukaisesti ja ne pysyisivät viranomaiskontrollissa koko elinkaaren ajan. Myös mittaustekniikan kehittyminen voisi helpottaa tilannetta niin, että hukatut säteilylähteet havaittaisiin nykyistä paremmin materiaalivirrassa.