Pääkirjoitus: Työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa tar­vi­taan lisää, ja sen vas­tus­ta­mi­nen on vaa­ral­lis­ta po­pu­lis­mia

Korot: Ra­hoi­tus­vas­ti­ke seit­se­män­ker­tais­tuu – lainan ly­hen­tä­mi­nen ja korkea korko nos­ta­vat asu­mis­ku­lu­ja hui­mas­ti ke­vääl­lä

Urheilu: Suo­ma­lai­seen ju­do­val­men­nuk­seen le­veäm­mät hartiat – ro­va­nie­me­läi­nen Tuomo Seik­ku­la on yksi liiton nuorten val­men­ta­jis­ta

Mainos: Tilaa Lapin Kansa Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 12,90 € / kk + 1 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Tornion lu­kiol­la har­joi­tel­tiin el­vy­tys­tai­to­ja – Kaikki Tornion yh­dek­säs­luok­ka­lai­set ja lu­kio­lai­set saavat el­vy­tys­kou­lu­tus­ta kuluvan lu­ku­vuo­den aikana

Elvytyskouluttaja Juha Buska neuvoo Anniina Sankalalle defibrillaattorin eli sydäniskurin käyttöä.
Elvytyskouluttaja Juha Buska neuvoo Anniina Sankalalle defibrillaattorin eli sydäniskurin käyttöä.

Kun ihmisen sydän pysähtyy, hänen hengissä selviytymisen mahdollisuutensa on kiinni minuuteista. Jokaisen olisi hyvä osata ainakin painelu-puhalluselvytyksen perusteet. Torniossa järjestetään elvytyskoulutusta kaikille peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille ja lukiolaisille tämän syksyn ja ensi kevään aikana. Tempauksen takana on Tornion Sydänyhdistys, joka järjestää koulutuksen yhteistyössä SPR:n Tornion paikallisosaston kanssa Vappu ja Oskari Yli-Perttulan säätiön apurahalla. Lukiolla järjestetty tapahtuma oli toinen tälle syksyä, yhteensä koulutuksia tullaan järjestämään 26 ryhmälle, noin 490 oppilaalle.

Tornion lukion liikuntasalissa abiturientit kuuntelevat hiirenhiljaa, kun Juha Buska neuvoo oikeaa elvytystekniikkaa. Pian päästään tositoimiin harjoittelemaan elvytystä käytännössä. Kaiuttimista kajahtaa soimaan Bee Geesin Staying Alive oikeaa painelurytmiä antamaan. Jokaisella on käytössä oma mini-Anne nukke, joita on hankittu yhteensä 30 koulutusprojektia varten.

– Yllättävän raskasta, aika koville se paineleminen otti, sanoo Joonas Hiltunen.

Veera Kurtti on samoilla linjoilla.

– Se perusidea on tosi yksinkertainen, mutta sitten kun sitä alkaa tekemään se on tosi raskasta. Siinä on tosi monta niitä painalluksia.

Joonas Eskelisen mielestä elvyttäminen oli rankkuudestaan huolimatta aika helppoa.

– Tietenkin oikeassa tilanteessa se voi olla vähän erilaista tehdä. Siinä on vähän jännitettä.

Tornion lukion abiturientit pääsivät harjoittelemaan paineluelvytystä mini-Anne nukeilla. Joonas Eskelinen (vas.) ja Joonas Hiltunen yllättyivät siitä, miten raskasta paineleminen oli.
Tornion lukion abiturientit pääsivät harjoittelemaan paineluelvytystä mini-Anne nukeilla. Joonas Eskelinen (vas.) ja Joonas Hiltunen yllättyivät siitä, miten raskasta paineleminen oli.

Kurtti uskoo, että tositilanteessa adrenaliini tuo lisää voimaa jatkaa elvytystä niin kauan kuin on tarpeellista. Fanni Alatalo on samaa mieltä. – Kun siinä on se pakkotilanne, että siinä on toisen ihmisen henki kyseessä, niin kyllä sen varmaan sitten jaksaa.

Kouluttaja Juha Buska kiittelee, että nuoret ovat olleet hyvin motivoituneita opettelemaan elvytystä. Ensiapukursseja 11 vuotta vetäneelle Buskalle tämä on ensimmäinen kerta, kun hän vetää tämän tyylistä ryhmäopetusta.

– Hyvin näyttää tämäkin toimivan. Tällaisessa koulutusmallissa ei voida kuitenkaan mennä pieniin toimintateknisiin yksityiskohtiin, koska ryhmäopetuksessa en voi lähteä jokaista opastamaan henkilökohtaisesti. Tärkeintä on, että oppilaille jää muistijälki maallikkoelvytyksen protokollasta, miten edetään äkkielottomuustilanteessa auttamisketjun mukaisesti.

Koulutus on jatkoa Tornion sydänyhdistyksen projektille ”Tornio-Sydänturvallinen maaseutukaupunki”, jonka puitteissa on aikaisemmin lahjoitettu kymmenen sydäniskuria Tornion maaseutukylille. Idean taustalla on Euroopan ja Suomen elvytysneuvostojen suositus, jonka mukaan nimenomaan kouluikäisille pitäisi tarjota elvytysopetusta. Ajatuksena on myös, että koululaiset jakavat saamaansa tietoa lähipiirilleen, ja se puolestaan voi johtaa ihmisten hakeutumiseen ensiapukoulutukseen.

– Mielestäni elvytystaitojen pitäisi olla ihan kansalaistaito. Sen pitäisi olla yksi oppiaine koulussa, Tornion sydänyhdistyksen puheenjohtaja Hilkka Rantamölö sanoo.

Tällä hetkellä ensiaputaitoja käydään jonkun verran läpi terveystiedon tunneilla, mutta riippuu koulusta miten paljon opettajat haluavat asiaan panostaa. Anniina Sankalalle koulutuksessa läpikäydyt asiat olivat ennestään tuttuja koulusta, kun taas Hiltuselle ja Eskeliselle suurin osa asioista tuli täysin uutena. Lukiolaiset pitivät koulutusta erittäin hyödyllisenä.

– Kouluissa olisi ihan hyvä ne perusjutut kerrata vaikka vuosittain, koska mitä vain voi tapahtua ihan koska vain, niin olisi hyvä että ne taidot on tuoreessa muistissa, Fanni Alatalo pohtii.

Työssään Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ensihoidon kenttäjohtajana toimiva Juha Buska on todennut, että aivan liian harvoin maallikko on kyennyt aloittamaan elvytyksen ennen ensihoidon saapumista paikalle. Syynä voi olla osaamisen tai uskalluksen puute sekä epävarmuus omasta toiminnastaan.

– Ehkä ajatellaan joissakin tapauksissa myös sitä, että aiheutetaan apua tarvitsevalle vahinkoa. Kuitenkin vahinkoa aiheuttaa se, ettei uskalla tehdä mitään, Buska muistuttaa.

Vinjetti

Kun kohtaat elottoman ihmisen

Koeta herättää henkilö puhuttelemalla ja ravistelemalla tätä. Mikäli henkilö ei herää, soita välittömästi hätänumeroon 112 ja laita puhelin kaiuttimelle. 112 Suomi -mobiilisovellus nopeuttaa avun saantia hätätilanteissa.

Käännä autettava selälleen ja avaa hengitystiet. Tarkasta hengitys tunnustelemalla suusta ja sieraimista tulevaa ilmavirtaa sekä arvioi hengittääkö autettava normaalisti.

Jos potilas ei hengitä, aloita painelu-puhalluselvytys.

Painele rintakehän keskeltä 30 kertaa mäntämäisellä liikkeellä ja puhalla sen jälkeen suuhun 2 kertaa. Jatka tällä 30:2 rytmillä, kunnes ammattiapu tulee paikalle ja ottaa hoitovastuun.

Nopeasti aloitettu maallikkoelvytys jopa kolminkertaistaa äkkielottoman selviytymismahdollisuudet.