Tornion lä­het­ti­läs maail­mal­la – Eu­roo­pan in­ves­toin­ti­pan­kin pää­oma­mark­ki­na­osas­toa johtaa Eila Kreivi

Torniosta lähtöisin oleva Eila Kreivi johtaa Euroopan investointipankin pääomamarkkinaosastoa.
Torniosta lähtöisin oleva Eila Kreivi johtaa Euroopan investointipankin pääomamarkkinaosastoa.
Kuva: EIB

Tornio on nimennyt yhdeksän Tornio-lähettilästä kaupungin 400-vuotisjuhlan merkeissä. Torniosta kotoisin oleva Eila Kreivi on luonut uran pankki- ja rahoitusalalla. Hän johtaa Euroopan investointipankin pääomamarkkinaosastoa. Eila Kreivi on Tornio 400 -lähettiläs Luxemburgissa.

Missä asut ja miten kuvailet nykyistä työtäsi Euroopan investointipankin pääomamarkkinaosaston johtajana?

Asun Luxemburgissa, jo vuodesta 1995, jolloin tulin töihin EIP:iin.

Työni on hyvänä päivänä vaihtelevaa ja mielenkiintoista, toisinaan taas arvaamatonta hullunmyllyä. Otamme lainaksi pitkäaikaisia varoja pankille maailman kaikilta markkinoilta, samoista lähteistä myös valtiot hakevat budjetteihinsa rahoitusta.

Kaikki maailman kriisit heijastuvat rahoitusmarkkinoilla jollain tavoin ja niiden kanssa pitää luovia. Työhön kuuluu paljon Euroopan kulloisenkin tilanteen valottamista esimerkiksi aasialaisille ja amerikkalaisille sijoittajille. Nykyään käytämme paljon aikaa myös kestävän rahoituksen periaatteiden ja käytäntöjen edistämiseen. Koska olemme EU-instituutio, työllä on ajoittain myös poliittinen ulottuvuutensa ja tällä hetkellä olemme mukana kestävän rahoituksen lainsäädännön ja sääntelyn luomisessa.

Millaisen tien olet kulkenut pankki- ja rahoitusalalla Torniosta Luxemburgiin?

Pankkiurani alkoi itse asiassa Torniossa, Hallituskadun SYP:n konttorin kesätöistä.  Olin siellä useampana vuonna ennen kuin sitten menin kesätöihin saman pankin Turun konttoriin opiskelupaikkakunnallani. Jäin sinne opintojen jälkeenkin töihin, kunnes siirryin Helsinkiin saman firman sisällä.

Jossain vaiheessa kävin työskentelemässä myös Pariisissa, ranskalaisessa Société Générale -pankissa. Vuonna 1995 lähdin Luxemburgiin ja sillä tiellä olen edelleen.

Rahoitusalalla olen ollut koko ikäni, mutta onneksi itse tehtävät ovat vaihdelleet valtavasti ja nykyisessäkään työssä ei ole kahta samanlaista päivää.

Onko pankkiurallasi yhtymäkohtia Torniossa, millaisia?

Sieltähän se kaikki alkoi, Hallituskadun SYP:stä. Viihdyin sen verran hyvin, ettei alaa ole tarvinnut vaihtaa.

Millaiset lähtökohdat olet saanut elämällesi ja urallesi Torniosta?

Eräs toinen Tornio-lähettiläs kirjoitti, että Tornionlaaksossa saat olla mitä tahansa, kunhan et ole laiska. Sen voin

allekirjoittaa ja se oli meilläkin se oppi. Vie mennessäs ja tuo tullessas. ”Oikeiden” töiden jälkeen tehdään koti- ja pihatöitä ja lomilla sitten uurastetaan sääskien seassa mökillä.

Olen kyllä nyt myöhemmällä iällä varta vasten opetellut myös laiskottelemaan, mutta kyllähän nämä ovat hyvät eväät viedä mukanaan  ja niillä pärjää työelämässä muuallakin.

Miltä kotikaupunkisi näyttää maailmalta katsottuna juuri nyt?

No juuri nyt tällä hetkellä koronan takia hieman surulliselta, se avoin raja on niin iso osa Torniota. Tämähän ei ole kuitenkaan vain

meidän riesamme vaan samat ongelmat ovat vallalla joka paikassa maailmaa. Mutta Tornio on virkeä paikka, ei siellä jäädä tuleen makaamaan, tässäkään tilanteessa.

Kaipaatko jotakin Torniosta nykyisessä kotikaupungissasi?

Vettä ja isoa jokea! Luxemburgin kaupunkia halkoo noin 50 cm leveä joki, jonka yli lapsikin voi hypätä.

Oletko havainnut tornionlaaksolaisen tai torniolaisen mentaliteetin antaneen sinulle avuja, joita voit hyödyntää?

Kyllä vaan. Toimettomia ei meillä päin katsella, ja siitä mentaliteetista on ollut apua. Toisekseen, kun kerran lähtee kotikaupungista, ei enää ole niin suurta eroa siinä lähteekö Turkuun, Helsinkiin vai Pariisiin, omillaan on pärjättävä.

Millaista viestiä viet maailmalle Torniosta, miten kuvailet kaupunkia ulkomaalaisille ja millaisissa tilanteissa asia tulee puheeksi?

Usein se tulee puheeksi siinä mielessä, että en ole ainoastaan suomalainen vaan myös pohjoissuomalainen, mikä on monelle täällä jo aika eksoottista. En ehkä ole ihan objektiivinen mutta Torniossa on mielestäni omaa luonnetta enemmän kuin

monessa muussa pikkukaupungeissa. Johtuuko se sitten kaupungin iästä ja historiasta, rajan läheisyydestä vai vain kansanluonteesta, en osaa sanoa. Ja torniolainen huumori on oma lajinsa, siinä ei kuvia kumarrella, omia tai muiden ja on suotavaa osata nauraa myös itselleen.

Katsot Suomea ja Torniota etäältä ja eri kulttuurista. Mistä torniolaisten on syytä olla ylpeitä tai tyytyväisiä kaupunkiinsa?

Kaupungin aktiivisesta ilmeestä, historiastaan, joka liittyy nykypäivään aika saumattomasti. Sijainti on hyvä siinä mielessä, että liian lähellä ei ole isoa kaupunkia, joka vetäisi kaiken huomion puoleensa, Torniolle jää omaa tilaa.

Oletko maailmalla eurooppalainen, suomalainen vai torniolainen?

Kaikkia näitä yhtä aikaa, ihan selkeästi.

Millaiset siteet sinulla on nykyisin kotikaupunkiisi Tornioon?

Aika tiiviit, vanhemmat ja veli perheineen ovat edelleen siellä, muitakin sukulaisia vielä jonkun verran. Muutama hyvä ystävä on myös ulkotorniolaisia, yhteys on pysynyt ja tausta yhdistää. Käyn siellä edelleen useamman kerran vuodessa ja kesällä varsinkin se on kivaa. Kunpa vaan olisi paremmat lentoyhteydet!

Vastasitko empimättä kyllä, kun sinua pyydettiin Tornio-lähettilääksi?

Kyllä vaan, tottakai.

Olen joskus hauskuuttanut isompien paikkakuntien tuttujani kertomalla, että kotikaupunkiini tulivat ensimmäiset liikennevalot vuonna 1979, kun siellä järjestettiin maatalousnäyttely ja joen yli piti oikein rakentaa uusi siltakin, että kaikesta trafiikista selvittiin.

Kuka?

Eila Kreivi

Syntynyt Muoniossa.

Käynyt koulut Torniossa.

Kirjoittanut ylioppilaaksi Torniossa Putaan lukiosta.

Opiskellut Turussa ja valmistunut Åbo Akademin valtiotieteellisestä tiedekunnasta.

Työura pankki- ja rahoitusalalla.

Euroopan investointipankkiin 1995.

Toimii EIP:n pääomamarkkinaosaston johtajana Luxemburgissa.

Vanhemmat asuvat edelleen Torniossa, veli on yrittäjä.

Yhdeksän Tornio 400 -lähettilästä

Tornion kaupunki on nimennyt Tornion 400-vuotisjuhlavuoden lähettiläiksi Torniosta maailmalle ponnistaneiden tai muuten Tornion sydämessään tuntevien mietteitä ja muistoja Torniosta.

Tornio 400 -juhlavuoden lähettiläiksi ovat lupautuneet blueskitaristi Erja Lyytinen, jazzlaulaja Nina Maya, kotimaisen konemusiikin pioneeri ja Terveet kädet yhtyeen nokkamies Veli-Matti Äijälä, kansanedustaja Kaisa Juuso, taiteilija ja tekstiilisuunnittelija Susanna Sivonen, elokuvaohjaaja Arto Koskinen, flamencokitaristi Joonas Widenius, Euroopan investointipankin pääomamarkkinaosaston johtaja Eila Kreivi sekä toimittaja Kari Lumikero.

Lähettiläiden terveisiä julkaistaan juhlavuoden omalla Facebook-sivulla, Tornion kaupungin Facebook-sivulla sekä Tornion kaupungin blogissa. Sarjan aloitti Eila Kreivi maanantaina 8.2.