Virusmuunnos: Hal­li­tus kieltää maa­han­tu­lon seit­se­mäs­tä ete­läi­sen Afrikan maasta – Suomen kan­sa­lai­set ja Suo­mes­sa va­ki­nai­ses­ti asuvat saavat aina palata

Maanjäristykset: Utsjoen tä­räh­te­lyt var­mis­tui­vat maan­jä­ris­tyk­sek­si –  jä­ris­tys­kes­kus oli Norjan puo­lel­la 13,6 ki­lo­met­rin sy­vyy­des­sä

Äänestys: Mikä on Sy­käh­dyt­tä­vin lap­pi­lai­nen ur­hei­lu­ta­pah­tu­ma – äänestä ja osal­lis­tu ar­von­taan

Pääkirjoitus

Toiset uskovat lohen nou­suun, toiset eivät

-

Kalastus ja kala herättävät ihmisissä vahvoja mielipiteitä. Kemijoen lohen nousumahdollisuuksiin toiset uskovat ja toiset pitävät sitä täysin mahdottomana asiana. Onhan se varma, ettei lohi nouse Rovaniemelle, jos sille ei luoda mahdollisuuksia nousuun.

Nykyään kala pääsee Isohaaran kalateiden kautta Taivalkoskelle. Siellä padon ylityksessä on käytössä Lohisydän. Se kuinka hyvin kalat käyttävät näitä nousumahdollisuuksia, selvinnee syksyllä.

Lohen ja taimenen otolliset kutupaikat sijaitsevat Taivalkosken yläpuolella. Siellä on kutemiseen sopivia sivujokia, joiden kunnostukseen Kemijoki Oy:kin on satsannut.

Lapin ely:n hakemuksessa mainittu täysin luonnonvaraisen vaelluskalakannan luominen Kemi-Ounasjoen vesistöön on Kemijoki Oy:n mukaan mahdoton saavuttaa. Kemijoki Oy:n mukaan Lapin ely:n hakemus on yhtiön kannalta vaatimuksiltaan epärealistinen ja ristiriitainen. Tästä asiasta keskustellaan vielä jatkossakin.

Poliittinen paine Kemijoki Oy:tä kohtaan vaelluskalaratkaisuissa on kasvanut. Kemijoki Oy:n suurin osakkeenomistaja on Suomen valtio, joka omistaa Kemijoki Oy:n koko osakekannasta yli puolet. Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen on sanonut, että vaelluskalakannat elpyvät yhteistyöllä. Hän uskoo, että vesivoiman ja luonnon monimuotoisuuden välille on löydettävissä tasapaino.

Juha Sipilän hallituksen yksi tähtiajatus oli elvyttää vaelluskalakantoja rakennettuihin jokiin. Luontaisen kierron palauttamista jatketaan nykyisenkin hallituksen aikana.

Haluan uskoa, että jossain vaiheessa lohi nousee Perämereltä Ounasjoelle saakka. Milloin se tapahtuu, on sitten aivan eri asia.

Sanomalehti Pohjolan Sanomat järjesti aikoinaan suuren suosion saaneen kalakilpailun. Muutamina vuosina minulle iski "huki" ja sain purkaa saapuneet vastaukset ja tehdä niistä jutun kuvineen lehteen.

Kilpailussa oli mukana sarjat omille kaloille. Eräs kokenut kalastaja ilmoitti muistaakseni noin kahdeksankiloisen taimenen kilpailuun. Halusin saada varmuuden asiaan ja vein kalasta kuvan Luonnonvarakeskuksen tutkijoille. He eivät osanneet varmuudella sanoa onko kyseessä lohi vai taimen. Lohi oli vahvemmin esillä.

"Olen kalastanut 30 vuotta. Luuletko sinä poika, että en erota lohta ja taimenta toisistaan", saamamiehen ääni kuului puhelimesta ennen kuin puhelu sulkeutui. Kalastus ja kalat herättävät tosiaankin intohimoa. Seuraavana vuonna kalakilpailussa oli yhteinen sarja lohelle ja taimenelle. Enää ei riitoja syntynyt.

En ole koskaan kalastanut lohta, mutta kylläkin syönyt. Perämeren lohesta jäi aikoinaan valju kuva sekä mausta että väristä. Tänä kesänä tuo kuva muuttui, kun hyvä ystäväni löi pöytään graavattua ja siivutettua Perämeren lohta tillin kera. Se osui ja upposi.