Joskus haastateltavat kysyvät, miksi niitä ikäviä asioita pitää nostaa esille tai kaivella uutisiin. Jossitellaanpa sillä, että ei tehtäisi ikävistä asioista juttuja.
Entä jos mediasta jätettäisiin pois uutiset palvelujen vähentämisestä tai lopettamisesta, liikkeiden tai tehtaiden sulkemisista, rikoksista, onnettomuuksista, riidoista päätöksenteossa, muutosneuvottelujen alkamisista, vakavien sairauksien leviämisistä, hintojen nousuista, värikkäistä eroista politiikassa tai yrityselämässä, ympäristöongelmista - sodista puhumattakaan? Olisiko oma lähiympäristö tai koko maailma parempi paikka, kun näistä asioista ei keskusteltaisi?
Jos vaiettaisiin epäkohdista ja tehtäisiin juttuja pelkästään mukavista asioista, luottamus uutistoimintaan romahtaisi kokonaan. Mediat saattaisivat alkaa sisältää yhä enemmän otsikoita tyyliin: "Näin pumppaat ilmaa pyörään" tai kuten takavuosina on jossain lehdessä lukenutkin: "Näin kolaat talosi pihan", kun vain kivoja aiheita pitäisi keksiä. Valitettavasti monet lööppiotsikot jo nyt nakertavat median uskottavuutta näin tehdessään.
Ikävä uutinen on helppo tehdä siksi, että jo uutisen määritelmään kuuluu yllätyksellisyys. Asioita, joita ei ole osattu odottaa, päätyy uutiseksi todennäköisemmin kuin sellaisia, jotka ovat jatkumo tutulle toiminnalle. Samoin ikävä päätös, joka vaikuttaa suureen joukkoon ihmisiä, pääsee otsikoihin. Kun asia on ikävä, se on tarkkarajainen ja siksi helppo tiivistää. Siksi alalla välillä todetaankin, että "huono uutinen on hyvä uutinen."
Toisaalta viime aikoina on alkanut tuntua siltä, että hyvä asia, vaikka se olisikin jatkoa olemassaolevalle toiminnalle, on käymässä harvinaiseksi. Hyvä arkinen juttu, joka säilytetään, alkaa olla uutinen. Jos joku pääsee julkisella puolella lääkäriin samalla viikolla, kun varaa aikaa, kävisi yllätyksestä eli uutisesta. Mikäli joku pankki lisäisi aukioloaikaa, jotta mummut ja papat ehtisivät kunnolla jutella naamatusten raha-asioistaan virkailijan kanssa, sekin olisi jo UUTINEN isoin kirjaimin.
Facebookissa on satiirinen Uutissirkus-sivusto, jossa julkaistaan aidolta tuntuvia uutisia mutta ne ovat huumoria. Tätä kirjoittaessani oli uusin otsikko: "Helsingin kaupunki teki yhden onnistuneen miljoonahankinnan" ja ikäänkuin ingressinä tämän uutisen yhteydessä luki: "Useista yrityksistä huolimatta hankintaa ei vielä ole kyetty paikantamaan millekään toimialalle". Tai vähän vanhempi otsikko: "Kuluttaja sai kurkun suojamuovin auki". Satiirisivuston pitäjäkin on huomannut uutisten olevan ikävään päin kallellaan tai välillä "Niksi-Pirkkaa".
Toivon, ettei toimittajien koskaan tarvitsisi alkaa hymistelijöiksi. Vanhan työkaverin, Pentti Jussilan, kirjoittamalla Pohjolan Sanomien historialla vuodelta 2005 on kysymyksen muotoinen nimi, joka itsessään sisältää myös vastauksen aitoon uutistoimintaan: "Eikö sitä totuutta saisikaan sanoa?"