Kerroimme keskiviikon UR:ssä Rovaniemen lähiruokarenkaan menestyksekkäästä alkutaipaleesta . Renkaan Facebook-ryhmään on jo liittynyt yli kaksi tuhatta ihmistä.
Vaikka ruoan jakelutapahtumissa on ollut jo varsin runsaasti sekä tuottajia että ostajia, eivät ostosmäärät ole vielä päätä huimaavia. Moni, itseni tavoin, on mukana ryhmässä ja seuraa kiinnostuneena, mitä lähiruokarenkaan kautta voisi tilata, mutta ei ainakaan vielä ole saanut aikaiseksi tehdä tilausta.
Jotta tämä loistava systeemi jatkuisi ja tuottajien sekä saatavilla olevien tuotteiden määrä kasvaisi, meidän pitäisi tarttua toimeen. Tilata paikallisia kananmunia ja ostaa luomulammasta, syödä välillä poroa ja kokeilla miltä maistuu pohjoisessa kasvanut parsa.
Syksy on lähiruoan kulta-aikaa, kun metsät ja puutarhat pullistelevat antimiaan. Hillaa syödään monessa perheessä ensi talvena varmaankin enemmän kuin koskaan, kiitos loistavan sadon. Mustikoitakin löytyy, vaikka niitä ”sinisenä hohtavia maastoja” en ole vielä löytänyt. Ensimmäiset sienestyspäivitykset on bongattu Facebookista, ja puolukkakausi on vasta edessäpäin.
Jotkut ahkerat ja onnekkaat kasvattavat omat mansikkansa ja vadelmansa, toiset hakevat ne torilta. Monella pihalla herukkapensaat notkuvat, joillakin mehut on jo keitelty.
Lähiruoka tuntuu olevan nyt vähän kaikkien huulilla – jos ei ihan kirjaimellisesti, niin puheissa ainakin.
Hirvenpyynti, lähiruoan hankintaa sekin, puhuttaa ainakin metsästäjiä tänä syksynä tavallista enemmän. Se nimittäin alkoi Lapissa poikkeuksellisesti jo syyskuun ensimmäisenä päivänä, tänään. Jutussamme Rovaniemen riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Timo Marttinen kertoo, mitä haasteita uusi hirvenmetsästysaika tuo tullessaan.
Nuo haasteet koskettavat aika monia meistä, sillä lähiruoan perässä ovat nyt yhtä aikaa ja sankoin joukoin sekä metsästäjät että marjastajat ja sienestäjät. Menkää siis metsään ilomielellä, mutta kirkuvan punaista tai oranssia yllä!