Hirvenmetsästys alkoi Rovaniemellä ja koko Lapissa poikkeuksellisesti jo syyskuun ensimmäisenä päivänä. Aiemmin hirvenpyyntiin on lähdetty syyskuun viimeisenä lauantaina.
Pyynti alkoi aikaistettuna, sillä välissä on hirvien kiima-ajan rauhoitus, jolloin niitä ei saa metsästää. Metsästykseltä on rauhoitettu neljän viikon jakso, joka alkaa syyskuun puolivälissä. Kyseessä on tutkijoiden arvioihin perustuva lakimuutos, jonka mukaan hirvet tarvitsevat kiimarauhoituksen.
”Nyt ensimmäisellä pyyntijaksolla pitäisi pyrkiä saamaan saaliiksi nuoria, tuottamattomia hirviä, ja säästää aikuiset lisääntymään. Myöskään vasoja ei kannattaisi vielä kaataa, sillä ne kasvavat kuukaudessa hurjasti ja siksi niiden pyynti kannattaisi lykätä lokakuulle”, Rovaniemen seudun riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Timo Marttinen kertoo.
Timo Marttinen
56-vuotias.
Syntyjään Jyväskylästä, muutti Rovaniemelle vuonna 1973.
Rovaniemen seudun riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja.
Muita metsästykseen liittyviä luottamustoimia ja tehtäviä: Konto-Mukan Erämiesten puheenjohtaja 18 vuoden ajan, Rovaniemen seudun riistanhoitoyhdistyksen peto- ja suurriistavirka-avun yhdyshenkilö, edustaja riistavahinkojen maastokatselmuksissa, metsästyksenvalvoja.
Harrastanut metsästystä 35 vuoden ajan. Harrastaa myös kalastusta.
Perheeseen kuuluvat vaimo Heli sekä neljä lasta.
Marttisen mielestä vanha malli olisi ollut metsästäjien kannalta paljon parempi. Poikkeuksellinen hirvenpyyntiaika aiheuttaa monia haasteita niin metsästäjille kuin muille metsässä liikkujille.
”Syyskuun alussa voi olla vielä kovinkin lämpimät ilmat. Osa metsästysporukoista on jo ilmoittanut, että eivät lähde vielä jahtiin, jos on yli kymmenen astetta lämmintä.”
Hirvi täytyy käsitellä mahdollisimman pian sen kuoltua, jotta lihan laatu, maku ja käyttökelpoisen lihan määrä saadaan maksimoitua. Lämpimällä säällä liha pilaantuu nopeasti.
Muitakin haasteita on.
”Kannanhoidollinen metsästys saattaa unohtua, kun kaikilla on kiire saada hirvensä pois.”
Marttinen kertoo, että metsästäjiä on ohjeistettu pyytämään ensin esimerkiksi peijaishirvet ja pitämään peijaiset kuukauden tauon aikana.
Toisaalta huolena on myös kauden jatkuminen vasta lokakuun puolivälissä, kun etenkin vaaraisilla alueilla lumipeite saattaa olla jo paksu.
”Pyynti voi jäädä tosi lyhyeksi.”
Uusi hirvenpyyntiaika koskettaa tavallista enemmän myös muita metsässä liikkujia. Syyskuun alkupuoliskolla marjastuskausi on vielä täydessä vauhdissa.
Marttinen kertoo, että Rovaniemellä metsästysseuroja ja -seurueita on ohjeistettu ottamaan erityisen tarkasti huomioon muut metsässä liikkujat.
”Malttia mukaan. Kaikkien pitää mahtua metsään, kaikilla on oikeus olla siellä. Kun kohdataan metsässä, pysähdytään keskustelemaan esimerkiksi siitä, mihin suuntaan ollaan menossa ja mitkä ovat aikeet.”
”Myös marjastamaan tai sienestämään lähtevien on nyt tärkeää pukeutua huomioväreihin”, Marttinen muistuttaa.
Metsästys on muuttunut valtavasti siitä, kun Timo Marttinen aloitti rakkaan harrastuksen 35 vuotta sitten.
”Älylaitteet ovat mullistaneet metsästyksen. Nykyään se perustuu pitkälti koirapyyntiin eli seurataan ruudulta missä koira liikkuu ja yksinkertaistettuna vain haetaan hirvi pois.”
Marttisen mielestä kehitys on pääsääntöisesti hyvä, mutta häntä hieman surettaa se, että perinteinen metsästyskulttuuri on tämän takia kärsinyt.
”Metsässä liikkuminen on vähentynyt, kun homma hoituu älylaitteiden avulla. Niin sanottu ajometsästys on vähentynyt.”
Metsästysseurojen määrä on Rovaniemellä pysynyt pitkään kutakuinkin samana ja seurat voivat hyvin. Tulevaisuudessa niin ei välttämättä ole, sillä suuri määrä metsästäjiä ikääntyy.
”On nähtävissä jo nyt, että voimavarat seuroissa vähenevät. Miten me saamme nuoret innostumaan ja kiinnostumaan?” Marttinen pohtii.
Riistanhoitoyhdistys ja metsästysseurat tekevät jatkuvasti työtä tilanteen korjaamiseksi järjestämällä erilaisia tapahtumia ja koulutuksia.
”Jonkinlainen kohtaamisvaikeus tässä kuitenkin on, kun Rovaniemen alueella metsästäjäntutkinnon suorittaa vuosittain noin 200 ihmistä, mutta heitä ei ainakaan tässä suuruudessa näy metsällä.”
Marttisen mielestä etenkin metsästysseuroissa pitäisi kaikin keinoin pyrkiä madaltamaan kynnystä seuraan liittymisessä. Monessa seurassa jäseneksi pääsyn vaatimuksena on esimerkiksi maanomistajuus ja jäsenmaksut ovat nuorille turhan kovia.
Marttinen haluaa toivottaa metsästyksestä kiinnostuneet mukaan esimerkiksi oman seuransa, Konto-Mukan Erämiesten, toimintaan.
”Meille voi tulla tutustumaan, lähteä vaikka metsälle mukaan. Ihan kuunteluoppilaanakin voi olla.”
Uuden hirvenpyyntiajan tuomista haasteista huolimatta Marttinen lähti perjantaina intoa puhkuen metsälle. Mukaan tuli koko perhe: vaimo Heli ja 18-vuotias poika Juho kuuluvat samaan hirviporukkaan.
”Mummokin osallistuu pyyntiin hoitamalla meidän 6-vuotiasta Attea , joka ei vielä metsästä, mutta harrastaa ilmakivääriammuntaa”, Marttinen sanoo.
”Hirvenpyynti on meidän perheen yhteistä laatuaikaa.”
Saalis ei ole koskaan ollut Marttiselle pääsyy kulkea metsällä. Paitsi perheen myös kavereiden seurassa olemisessa on koko harrastuksen ydin.
”Nautin juuri siitä sosiaalisesta puolesta eniten. Se on parasta, kun on kävellyt metsässä tunteja ja sitten saa istahtaa kavereiden kanssa nuotiolle juttelemaan.”
Rovaniemen seudun riistanhoitoyhdistys
Pinta-alaltaan Suomen suurimpia, noin 801 670 hehtaaria.
Jäsenmäärä n. 8600.
Metsästyskortin lunastaneita jäseniä vuonna 2016 yhteensä n. 7200, joista naisia n. 770.
Metsästävien jäsenten ikähaarukka 12–90 vuotta.
Rekisteröityjä metsästysseuroja n. 90 ja metsästysseurueita n. 30.
Rovaniemen alueella on tälle syksylle myönnetty 708 hirvenpyyntilupaa. Se on n. 20% enemmän kuin viime vuonna.
Lakisääteisiä tehtäviä: Kestävän, turvallisen ja eettisesti hyväksyttävän metsästyksen edistäminen, suurriistavirka-apu, metsästäjätutkintojen ja ampumakokeiden järjestäminen, metsästyksenvalvonta.
Muu toiminta: nuorisotyötä yhteistyössä metsästysseurojen ja koulujen kanssa, naisille omaa toimintaa, kilpailutoimintaa.
Lisätietoja: riista.fi (valitse alueeksi Lappi)