Rovaniemeläiset puhuivat ennen vanhaan Koskikadun uitosta. Alunperin termillä viitattiin jätkiin, jotka tulivat metsätyömailta Rovaniemelle viettämään vapaa-aikaansa ja kuljeskelivat Koskikadulla siirtyen kapakasta toiseen.
Myöhemmin Koskikadun uitolla tarkoitettiin rovaniemeläisen nuorison vapaa-ajan viettoa. Nuoret parveilivat Koskikadun varrella eli kulmassa niin kesät kuin talvetkin 1980-luvulle saakka. Kulmassa oli tarkka etiketti: maalaiset tunnisti siitä, että he kävelivät Koskikadun väärää puolta.
Nykyään Koskikadun uitto soljuu ehkä vilkkaampana kuin koskaan. Koskikadusta on tullut yhä selkeämmin Rovaniemen pääkatu, jota kansoittavat paikallisten lisäksi myös turistit. Uitto on nyt kelkkahaalareiden värittämä, mutta myös monikielinen ja kansainvälinen.
Koskikadun vilkastuminen näkyy varsinkin Rovakadun hiljentymisenä. Muutaman kuukauden sisällä Rovakadulta on kadonnut jälleen kaksi erikoistavarakauppaa, jotka ovat muuttaneet kauppakeskukseen. Kolmas seuraa pian perässä.
Rovakatu ei ole enää sellainen kauppakatu kuin se joskus on ollut. Kaupoilla on tarve päästä vuolaampien asiakasvirtojen äärelle – sinne, missä ihmiset muutenkin liikkuvat.
Kaupunkikuvan kannalta kauppojen keskittyminen on ikävää, mutta asiakkaan kannalta on kätevää, että saman katon alla on paljon kauppoja ja muitakin palveluita. Kauppakeskukset ovat nykyajan toreja, jonne ei mennä vain suorittamaan tarpeellisia ostoksia vaan myös oleskelemaan ja viettämään aikaa.
Myös Valtakatu risteää Koskikadun kanssa, mutta siellä kehitys on kulkenut toiseen suuntaan kuin Rovakadulla. Valtakatu on saanut osansa Koskikadun elinvoimasta, kun Pekankadun ja Harrikadun välille on viiden vuoden aikana avattu kaksi design-hotellia, yksi hostelli sekä monta uutta ruokaravintolaa.
Valtakatu on kokenut uskomattoman muodonmuotoksen. Kuka olisi arvannut, että ränsistyvä kadunpätkä onkin yhtäkkiä profiloitunut designillaan ja hyvillä ravintoloillaan.
Koskikadun painoarvo vain kasvaa tulevaisuudessa, sillä kehitystä tukee myös kaupunki kaavoituksellaan. Alueelle ollaan parhaillaan valmistelemassa uutta kaavaa, jossa Lordinaukio laajenee kauppatoriksi ja torin laitaan nousee Arinan hotelli.
Kaikki eivät pidä tällaisesta keskittymisestä. Muun muassa torikauppiaat ovat arvostelleet tulevaa torin paikkaa ahtaaksi ja tarkoitukseen sopimattomaksi.
Itse näen, että torin tuominen ydinkeskustaan on hyvä ratkaisu. Sen ansiosta keskusta aukioineen pysyy myös meidän kaupunkilaisten käytössä, eikä siitä tule vain turistien temmellyskenttää.
