Kolumni

Toimittajalta: Hyvät uutiset ovat nyt kalliita – tarvitsemme näkökulmia, jotka vahvistavat uskoa kriisistä selviytymiseen


Leena Talvensaari on Uusi Rovaniemi -lehden päätoimittaja.
Leena Talvensaari on Uusi Rovaniemi -lehden päätoimittaja.
Kuva: Jussi Leinonen

Maanantaina uutisoitiin, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella todettujen koronatartuntojen määrän kasvu on tasaantunut viikon aikana, vaikka testausta on lisätty.

Hyvään uutiseen tartuttiin ahnaasti niin viestipalvelu Twitterissä kuin muuallakin mediassa. Toiveikkaimmat pitivät tartuntojen määrän tasaantumista merkkinä siitä, että hallituksen määräämät rajoitukset purevat.

Maltillisemmissa lausunnoissa muistutettiin, että todettujen tartuntojen määrä ei kerro epidemiasta koko totuutta. Suomessahan testataan tällä hetkellä vain vakavasti sairastuneita ja terveydenhuollon henkilökuntaa, joten suuri osa tartunnan saaneista ei näy tilastoissa.

Korona-aikaa on eletty Suomessa nyt runsaan kuukauden. Epidemiaa on yritetty hillitä rajoituksin, jotka ovat vaikuttaneet voimakkaasti ihmisten arkeen. Lapin länsirajalla rajoitukset ovat edelleen tiukentumassa, ja monen työssäkäynti rajan yli on estymässä.

Korona näkyy ja tuntuu jollakin tavalla jokaisen suomalaisen elämässä. Sen vuoksi pienetkin hyvät uutiset ovat nyt arvokkaita. Ne antavat uskoa siihen, että rajoitusten noudattamisella on merkitystä ja että epidemia on edes jollakin tavalla hallittavissa.

Usko on "vain" tunne, mutta tunteilla on iso vaikutus ihmisten käyttäytymiseen ja kriisistä selviytymiseen. Oikea tietokaan ei mene perille, jos tunteet haraavat sitä vastaan.

"Pelko alkoi kuitenkin vähentyä, kun viranomaiset pystyivät antamaan selkeitä toimintaohjeita viruksen leviämisen estämiseksi. Pelon tunnetta vähensivät myös hallituksen rajoituspäätökset sekä poikkeuslakien käyttöönotto."


Mediatalo Keskisuomalainen on jo pitkään kerännyt suomalaisten tunnedataa verkossa julkaistujen juttujensa yhteydessä. Lukijoilta on kysytty tietyn asteikon avulla, minkälaisia tunteita juuri luettu juttu on heissä herättänyt.

Viime viikkoina tunnedataa on kerätty yli 4 000:sta koronavirustilannetta käsittelevästä jutusta. Tunnedatasta tehdyn analyysin  mukaan kansalaisten kokemuksia on hallinnut pelko, jonka määrä kasvoi tartuntojen lisääntyessä.

Pelko alkoi kuitenkin vähentyä, kun viranomaiset pystyivät antamaan selkeitä toimintaohjeita viruksen leviämisen estämiseksi. Pelon tunnetta vähensivät myös hallituksen rajoituspäätökset sekä poikkeuslakien käyttöönotto.

Analyysissa vedetään johtopäätös, että tunteet on otettava huomioon myös koronasta uutisoitaessa. Kattavan ja oikean tiedon lisäksi tarvitsemme myös sellaisia uutisia ja näkökulmia, jotka vahvistavat myötätuntoa ja yhteisöllisyyttä.

Ne ovat tunteita, jotka kannustavat meitä toiminaan oikein juuri nyt, kun yritämme hillitä epidemiaa. Näitä tunteita tarvitaan kuitenkin myös sitten, kun epidemia on ohi ja alamme yhdessä korjata sen tuhoja.