Tie­dät­kö, kuinka syvällä kuk­ka­rol­la­si ve­ro­kar­hu käy? – Lue, mil­lai­sia si­vu­ku­lu­ja pal­kas­ta­si pe­ri­tään kuu­kau­sit­tain

Kuukausipalkasta peritään useita veroja sekä työttömyys- ja työeläkemaksuja. Keskituloisella palkasta menee erilaisiin maksuihin lähes tuhat euroa kuukaudessa.

Ennen kuin palkka ilmestyy tilipäivänä palkansaajan tilille, palkasta on leikattu jopa yli neljännes päältä pois erilaisiin veroihin sekä työeläke- että sosiaaliturvamaksuihin.

Useimmat osaavat sanoa lonkalta sen, miten iso oma veroprosentti eli ennakonpidätysprosentti palkkakuitissa on, mutta muiden palkasta otettavien kulujen hahmotus on hankalampaa.

Tästä jutusta näet, miten paljon erilaisia maksuja ja veroja keskimääräisestä 3000 euron palkasta lähtee.

Malli ja laskelmat perustuvat Veronmaksajain keskusliiton palkkakuittimalliin. Asiantuntijana jutussa on Veromaksajainkeskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola.

Veronpidätys

Ensimmäisenä palkasta otetaan verokortin mukainen veronpidätys. Veroprosentin suuruuteen vaikuttavat tietenkin tulot sekä mahdolliset etukäteen tehtävät vähennykset, kuten kilometrikorvaukset.

Tässä laskelmassa kokonaisveroprosentti on 27,9. Prosentti sisältää verohallinnolle menevät verot eli kunnallisveron, valtion tuloveron, Yle-veron, päivärahamaksun ja kirkollisveron (yhteensä 19,6%).

Sen lisäksi palkasta peristään työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut, joiden prosentuaalinen osuus on yhteensä 8,25 prosenttia.

Kunnallisvero

Kunnallisveron suuruus riippuu kunnasta. Vuonna 2019 Suomen korkein kuntaveroprosentti on 22,5 ja matalin 16,5 prosenttia.

Palkkakuitissa kunnallisvero on korkein yksittäinen euromääräinen summa, joka palkasta lähtee.

Kolmentuhannen euron palkasta maksettavan kunnallisveron suuruus on reilut kuusitoista prosenttia eli yli 480 euroa, kun kunnallisveroprosentti on keskimäärin 19,88.

Valtion tuloveron suuruus keskituloisella palkansaajalla on alhainen. Kolmentuhannen bruttotuloilla tuloveron osuus on alle kymmenen euroa.

Käytännössä keskipalkkaisen verotuksesta suurin osa menee siis hänen oman asuinkuntansa kassaan, kun taas kovatuloisempi maksaa valtion tuloveroja suhteessa enemmän.

– Moni ajattelee, että veroista iso osa menee suoraan valtiolle, mutta todellisuudessa kunnallisveron osuus on valtion tuloveroa suurempi. Mitä suuremmat tulot ovat, sitä suurempi merkitys valtion verotuksella on, Kirkko-Jaakkola sanoo.

Keskipalkkaisen maksamat kunnallisverot jakautuvat kunnallisten palveluiden rahoittamiseen, joista suurimmat ovat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä opetus- ja kulttuuritoimi.

Sairausvakuutuksen päivärahamaksut

Sairausvakuutuksen päivärahamaksun prosentuaalinen osuus palkasta on 1,54 prosenttia. Kolmentuhannen euron palkassa se tarkoittaa noin 46 euroa.

Päivärahamaksulla katetaan ansiosidonnaisia etuuksia, kuten sairauspäivärahaa ja vanhempainrahaa.

– Tämä osuus palkasta menee Kelalle, vaikka summan kerääminen kuluu verottajalle.

Kirkollisvero ja Yle-vero

Kirkollisvero on lähes ainoa vero, jonka maksamiseen voi itse vaikuttaa. Kirkollisvero peritään vain niitä, jotka ovat evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen seurakunnan jäseniä.

Kirkollisveron suuruus vaihtelee kunnittain ja veron suuruudesta päätetään kirkkovaltuustossa tai seurakuntayhtymien yhteisissä kirkkovaltuustoissa.

Evankelis-luterilaisten seurakuntien kirkollisveron suuruus vaihtelee yhden ja kahden prosentin välillä. Mallilaskelmassa kirkollisveron osuus on reilut 30 euroa kuussa.

Yle-vero otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2013.

Yle-veron suuruus on 2,5 prosenttia. Se peritään kaikilta, joiden vuositulot ovat yli 14 000 euroa. Sen alle menevistä vuosituloista Yle-veroa ei peritä.

Kolmetuhatta euroa ansaitseva palkansaaja maksaa Yle-veroa kuukaudessa noin 13 euroa eli hieman enemmän kuin Netflix tai HBO-suoratoistopalveluista.

– Yle-veron maksimi on 163 euroa, jonka yli summa ei mene.

Työeläkemaksu on toiseksi isoin menoerä

Yllä olevien verotukseen perustuvien maksujen lisäksi palkasta peritään työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu.

Tällä hetkellä työeläkevakuutusmaksu on 6,75 prosenttia ja työttömyysvakuutusmaksun prosentuaalinen suuruus on 1,5 prosenttia.

Työttömyyseläkemaksun suuruus on sidottu ikään. Ikävuosien 53–62 aikana työeläkemaksu nousee 8,75 prosenttiin, jonka jälkeen se putoaa jälleen 6,75 prosenttiin, mikäli yli kuusikymppisenä ihminen vielä on palkkatyössä.

– Työeläkemaksun suuruus kolmetuhatta euroa kuukaudessa tienaavalla on 202 euroa, joten se on toiseksi suurin yksittäinen palkasta suoraan otettava kustannus. Työeläkkeiden rahoittamiseen menee merkittävä summa. Jos tässä huomioidaan vielä työnantajan maksama osuus, yhden työntekijän kohdalla työeläkemaksun suuruus on 732 euroa, Kirkko-Jaakkola sanoo.

Työeläkemaksuista kolme neljäsosaa menee suoraan nykyisten eläkkeiden maksamiseen ja yksi neljäsosa rahastoidaan.

– Työeläkem, mutta toki siinä samalla karttuu myös omaa eläkettä. Se tosin on eri juttu, mitkä ovat eläkkeelle siirtymisen ehdot, kun sen aika koittaa.

Työttömyysvakuutusmaksun suuruus on 1,5 prosenttia, ja sillä rahoitetaan työttömyysturvaetuuksia kuten päivärahoja.

Maksut ammattiliitoille ja työttömyyskassaan

Edellä mainittujen maksujen lisäksi palkasta voidaan periä suoraan ammattiliittojen jäsenmaksut ja työttömyyskassojen maksut.

Näiden suuruus vaihtelee ammattiliitoittain. Ammattiliitojen jäsenmaksut ja työttömyyskassojen jäsenmaksut voivat olla joko prosentuaalisia tai kiinteäsummaisia.

Kirkko-Jaakkolan mukaan Suomessa verotus on kireää, mutta ei kireintä Euroopassa. Esimerkiksi Belgiassa verotus on vielä kireämpää kuin Suomessa. Ruotsissa suurituloisten verotus on ollut kovempaa kuin Suomessa. Tilanne kuitenkin on muuttumassa, koska Ruotsin hallitus on keventämässä suurempien ansiotulojen verotusta merkittävästi.

– Ruotsissa keskituloisilla palkansaajilla on jo selvästi kevyempi veroprosentti kuin Suomessa, kun progressio kehittyy meillä jo matalimmilla tasoilla, Mikael Kirkko-Jaakkola sanoo.