Terassin rakentaminen on mukavaa puuhaa, sillä kohtuullisen vähällä työllä saa valmista aikaan, sanoo pitkän linjan rakentaja Ari Romakkaniemi .
–Siinä kun päivän sirkkeli ja ruuvinväännin laulaa, tulee jo näkyvää jälkeä. Talon tai pienemmänkin rakennuksen tekeminen on semmoista nysväämistä.
Kohtalokkaita virheitäkään ei ole helppo tehdä.
–Terassi on oikein hyvä tee se itse -kohde. Paljon parempi siitä on aloittaa kuin omakotitalosta, Romakkaniemi kannustaa.
Arvioi roudan vaikutus
Tavallinen pihaterassi on kevyt eikä järeitä perustuksia tarvita. Tärkeintä on arvioida roudan vaikutukset ja maan kantavuus.
–Jos tekee yksinkertaisen terassin, johon tulee ehkä vähän kaiteita ja pienet portaat, niin aika harvoin tarvitsee routaeristeitä laittaa, Romakkaniemi pohtii.
Kantavuuskaan ei yleensä ole kynnyskysymys, ellei maaperä sitten ole erityisen pehmeää.
Kunnollisiin, mutta usein riittäviin pohjatöihin kuuluvat routivan pintamaan poisto ja alustan tasaus. Nurmikko kannattaa peittää esimerkiksi suodatinkankaalla tai poistaa koko alalta.
(Juttu jatkuu faktan jälkeen)
Routiva maa jäätyy ja sulaa epätasaisesti
Routa on maassa oleva kerros, joka on kovettunut veden jäätymisen vuoksi.
Routaantuminen tarkoittaa maassa olevan veden jäätymistä. Kaikki maalajit Suomessa routaantuvat.
Routiminen on ilmiö, jossa maakerroksen tilavuus muuttuu maan jäätymisen ja sulamisen myötä. Veden tilavuus kasvaa liki 10 prosenttia, kun se jäätyy. Kaikki maalajit eivät roudi.
Routiva maa tarkoittaa maalajeja, jotka jäätyvät epätasaisesti eli niihin syntyy kerrosroutaa. Mitä enemmän maa-aines imee vettä, sitä enemmän se routii. Routaantuminen kasvattaa maakerroksen vesipitoisuutta, koska jäätyvä maakerros imee kapillaarisesti vettä. Kun maa routii, syntyy esimerkiksi routanousuja. Lisäksi routiminen voi nostaa kiviä maan päälle ja aiheuttaa rakenteisiin routimispainetta eli liikkumista.
Routimattomia maalajeja ovat esimerkiksi hiekka tai murske.
Routasyvyys tai routaraja tarkoittaa sitä, kuinka syvälle routa ulottuu maanpinnasta. Routa etenee ylhäältä alaspäin.
Kerrosroudaksi kutsutaan rakentamisen kannalta ongelmallista routatyyppiä. Siinä maa jäätyy ja sulaa epätasaisesti.
Routasuojaus tarkoittaa, että poistetaan jokin kerrosroudan syntymistä aiheuttava tekijä eli routiva maalaji, vesi tai pakkanen. Yleensä estetään pakkasen pääsy routivaan kerrokseen routaeristeellä.
Tietoja roudan syvyydestä saa ympäristöhallinnon verkkosivuilta www.ymparisto.fi > Vesi > Vesitilanne ja ennusteet .
Silmämääräisellä arvioinnilla
Jos rakennuspaikan maaperä ei ole entuudestaan tuttu, on syytä tarttua lapioon.
Talon vierustalta koekaivauksissa paljastuu usein parinkymmenen sentin multakerros ja sen alta routimatonta soraa. Silloin maatöiksi riittää pintamaan poisto joko koko terassin alta tai vähintään perustusten eli maata vasten tulevien osien kohdalta. Kaivutöissä pitää varoa, ettei riko maassa olevia routaeristeitä tai kaapeleita.
Muualle tulevan pihaterassin paikalla voi olla syvästikin routivaa maata, esimerkiksi silttiä tai moreenia. Näin on usein esimerkiksi silloin, jos tontti on vanhalla peltomaalla.
–Siellä voi joutua poistamaan enemmän maata tai jopa eristämään routaa vastaan, jos haluaa varmistaa, että rakennelma ei liiku liian häiritsevästi, Romakkaniemi sanoo.
Maan routivuutta voi arvioida silmämääräisesti. Jos rakennuspaikalla on esimerkiksi pihalaattoja tai mattoteline, niiden liikkuminen kielii routimisesta. Samoin pihalta voi katsoa, onko maa roudan myötä koholla tai syntyykö roudan sulamisen myötä painaumia.
–Jos ihan absoluuttisen tuloksen haluaa maan routivuudesta, se pitää testata laboratoriossa, mutta harvoinpa sellaista tutkimusta terassia varten kannattaa tehdä, Romakkaniemi sanoo.
Älä laista pohjatöissä
Paikassa, jossa routivaa maata on paksusti, kannattaa poistaa vähintään pinnan kuntta, turve tai muu selkeästi humusperäinen maa-aines. Tilalle voi laittaa soraa, joka tiivistetään huolella.
Rakennelman pohjatöissä ei kannata laistaa, mutta Romakkaniemi suosittelee pohtimaan ratkaisuja myös rahan ja työmäärän kannalta.
–Tavallaan siinä voi ottaa harkitun riskin. Haittaako se, jos puurakenteinen terassi on keväällä hieman vinossa ja roudan sulamisen myötä siitä sitten oikenee?
Terassin alle jäävä maa pitää tasoittaa niin, ettei alle jää sadevesiä keräävää painaumaa. Jos rakennetaan talon viereen, maa todennäköisesti viettää jo valmiiksi pois päin rakennuksesta.
Valamalla suora alusta
Perustuksiksi tulee esimerkiksi kevytsoraharkkoja, joiden määrä riippuu terassin koosta. Harkon voi asentaa maahan tai betonisen pihalaatan päälle.
Pieneen rakennelmaan voi riittää yksi harkko joka kulmaan. Jos terassin runko on yleisesti käytettyä kakkoskuutosta eli 50 x 150 millimetriä vahvaa lankkua, perustusharkkojen enimmäisväli on kolme metriä.
Perustukset voi myös valaa, mikä on Romakkaniemen mukaan kätevä keino saada suora alusta.
–Valumuotteihin voi laittaa merkin samalle tasolle ja täyttää sitten merkkiin asti betonilla. Silloin saa varmasti suoran perustan.
Terassin runkopalkkien asennusväli on yleensä enintään 60 senttimetriä, jotta pintalaudoitus kantaa käyttäjänsä.
Sitominen ei aina tarpeen
Yksinkertainen, kattamaton terassi ei yleensä kärsi routarasituksessa.
–Puuhan antaa paljon anteeksi, Romakkaniemi sanoo.
Jos rakennelma jääkin jonain vuonna pysyvästi vinoon, sen voi säätää suoraan laittamalla kiiloja perustusharkkojen päälle.
Keveistä piharakennelmista erityisesti lasinen kasvihuone on sellainen, joka voi kestävyytensä vuoksi vaatia routasuojatun perustuksen. Samoin on tietysti muurattujen rakenteiden kanssa, Romakkaniemi sanoo.
Terassien osalta selkeää haittaa routimisesta on esimerkiksi silloin, jos talon seinustalla olevan terassin katerakenteet on kiinnitetty taloon. Silloin roudan mukana liikkuva terassi voi vahingoittaa myös taloa.
Joissakin rakennusohjeissa terassin alaosakin neuvotaan kiinnittämään taloon, mutta Romakkaniemen mukaan se ei yleensä ole tarpeen. Sen voi toki tehdä, jos on aivan varma, että maa ei roudi.
–Sitominen voi tuntua houkuttelevalta, koska rakenne tuntuu silloin jämäkämmältä, mutta ei siitä ole oikeastaan apua muutoin kuin rakentamisvaiheessa. Kun päälle tulee laudoitus, terassista tulee oman painonsa ansiosta riittävän jämäkkä muutenkin.
