Jos tiestölle ei löydy lisää kunnossapitorahaa ja pian, maanteiden rappioitumisen nopeus kiihtyy vuonna 2019 aivan uusille kierrosluvuille.
Liikenneviraston laskelman mukaan päällystettyjen teiden kunnossapitoon on käytössä ensi vuonna 111 miljoonaa euroa. Tavoitetaso olisi 150–170 miljoonaa.
Viimeisen kolmen vuoden ajan kuilua on täytetty ylimääräisellä korjausvelkarahoituksella. Se loppuu tähän vuoteen, ja tulokset näkyvät: maan koko vähäliikenteiden tieverkko sekä melkein puolet keskivilkkaasta verkosta – yhteensä 69 prosenttia päällystetystä tiestöstä – on jäämässä kokonaan ilman korjausrahaa.
– Vähäliikenteisellä verkolla ei ensi vuonna tehdä muuta kuin akuuttia reikien paikkaamista, Liikenneviraston kunnossapitoyksikön päällikkö Tuomas Toivonen määrittää.
Vaikuttaa nopeus- ja painorajoituksiin
Vähenevä rahoitus suunnataan tarkasti väylänpidon strategian mukaisesti. Vilkasliikenteiset päätiet ja niiden tiemerkinnät saavat rahoituksensa täysimääräisesti eli 69 miljoonaa euroa koko potista. Muu tierahoitus joustaa.
Pahimmin käy vähäliikenteisten maaseudun pikkuteiden. Niille ei riitä rahaa ollenkaan.
Liikennevirasto ennakoi, että huonokuntoisten päällysteiden määrä lisääntyy ensi vuonna 700 tiekilometrillä.
Jos rahoitus jatkuu yhtä matalalla tasolla, rupukuntoisia teitä tulee pian lisää huimat 1000 kilometriä vuodessa. Tästä seuraa uusia nopeus- ja painorajoituksia, entistä kalliimpia korjauksia sekä asvaltin purkuja eli väyliä muutetaan takaisin sorateiksi.
Huonokuntoiset kilometrit tuplaantumassa
Huonokuntoisia asvalttitiekilometrejä on nykyisin noin 7 000. Vuoden 2019 budjettitasolla määrä nousisi kymmenessä vuodessa 16 000 kilometriin.
– Jos korjausvelkarahoituksesta tullut osuus jää pois seuraavaksi kolmeksi vuodeksi, lisävaurioita korjataan 15 vuotta ennen kuin tiet ovat edes tämän vuoden tasolla, johtaja Juha Sammallahti Pirkanmaan ely-keskuksesta laskee.
Tuoreesta 30 miljoonan euron lisäbudjetista ei tullut ongelmaan apua. Tuo raha kuluu siltakorjausten, talvihoidon ja tasoristeysohjelman tarpeisiin.