– Haluaisin tulla aikuisena pelintekijäksi, 11-vuotias Aleksanteri Kulppi sanoo, kun esittelykierros etenee hänen kohdalleen.
Peliohjelmointikerhon ensimmäinen kerta on juuri alkanut Ounasrinteen koululla.
Viidesluokkalainen Kulppi kertoo pelaavansa mielellään niin konsoli- kuin tietokonepelejä ja kokemusta hänellä on myös skriptaamisesta ja animoinnista. Mutta tämän kerhon kaltaista, säännöllistä harrastusta hänellä ei entuudestaan ole.
Kerho kokoontuu maanantai-iltapäivisin heti koulupäivän jälkeen Ounasrinteen koululla. Se on yksi syy, miksi Aleksanteri Kulppikin on mukana.
– Keskustaan asti tuskin tulisi lähdettyä koulupäivän jälkeen, hän pohtii.
Kynnys matalaksi
Uusi kerho on osa harrastamisen Suomen mallin pilottihanketta, joka käynnistyi tammikuussa Rovaniemellä Ounasrinteen ja Yläkemijoen kouluissa. Syksystä alkaen toiminta laajenee asteittain kaikkiin Rovaniemen peruskouluihin.
Tavoitteena on tarjota jokaiselle koululaiselle mieluista ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä – ja näin lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia. Valtakunnallista mallia rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Harrastustoiminta järjestetään koulurakennuksessa tai sen pihapiirissä, ennen ja jälkeen koulupäivän, jotta kynnys harrastaa muodostuisi mahdollisimman matalaksi.
– Näin voidaan myös tarjota koululaisille ohjattua iltapäivätoimintaa, säästää vanhempia harrastuksiin kuljettamiselta ja sujuvoittaa näin perheiden arkea, sanoo nuorisotoiminnan koordinaattori Laura Rapakko Rovaniemen kaupungilta.
Oppilaiden toiveista
Pelisuunnittelun ja koodaamisen lisäksi tämän kevään kerhoissa voi harrastaa muun muassa futsalia ja lukemista. Ne on valittu oppilaiden toiveesta: ennen kerhojen aloittamista kouluissa tehtiin kysely, mitä lapset ja nuoret haluaisivat harrastaa.
Hanke toteutuu Rovaniemen vapaa-ajan palveluiden ja koulujen yhteistyönä. Ohjatun kerhotoiminnan kaupunki ostaa paikallisilta seuroilta ja yhdistyksiltä. Myös Rovaniemen kirjasto ja Lapin yliopisto ovat mukana toteuttamassa kerhoja.
Esimerkiksi peliohjelmointikerhon toteuttaa Lapin yliopiston Luma-keskus Lappi.
– Yksittäisiä harrasteryhmiä kouluilla on kokoontunut ennenkin. Tässä mittakaavassa saamme harrastamiseen valtavan lisän, vertaa Ounasrinteen koulun rehtori Mari Vuorisalo.
Hän pitää hanketta ”huippujuttuna”.
– Myös vanhemmilta on tullut todella myönteisiä yhteydenottoja.
Islannin innoittamana
Suomen malli pohjaa niin sanottuun Islannin malliin. Islannissa lasten ja nuorten harrastustoimintaa on tuettu järjestelmällisesti jo 1990-luvun lopulta lähtien – niin hyvin tuloksin, että malli on kopioitu jo moneen muunkin maan nuorisotyöhön.
– Yhdenvertaista harrastustoimintaa tukemalla voimme auttaa lapsia ja nuoria saamaan onnistumisen elämyksiä, ja löytämään uusia kavereita, summaa kaupungin nuorisopalveluiden esimies Nella Sepänheimo.
Kokeilun aikana tehdään tiivistä yhteistyötä myös koulujen henkilökunnan ja kouluterveydenhuollon kanssa. Tarkoituksena onkin ottaa käyttöön myös niin kutsuttu harrastusresepti.
Sen avulla opettajat ja kouluterveydenhoitajat voivat ohjata lapsen tai nuoren etsimään hänelle sopivan harrastusryhmän yhdessä nuorisotyöntekijän kanssa.
– Nuorisotyöntekijä voi tarvittaessa lähteä vaikka ensimmäiselle kerralle kaveriksi, Sepänheimo sanoo.
Harrastamisen Suomen malli
Tarjoaa maksutonta harrastustoimintaa peruskoululaisille koulupäivän yhteydessä.
Jokaiselle koululle tehdään harrastuslukujärjestys oppilaiden toiveiden pohjalta.
Valtakunnallista pilotointihanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Muokattu 27.1. klo 8.49: Korjattu Pekka Muotkan ammattinimike yliopistonlehtorista yliopiston opettajaksi.
